Jopa 75 prosenttia nuorista kokee väsymystä yksinäisyyden oireena. Tämä selviää HelsinkiMission School to belong -yksinäisyyskyselystä. Mielenterveysongelmia taas kertoo potevansa 65 prosenttia kyselyyn vastanneista. Nuorten yksinäisyys ilmiönä yleistyi koronan aikana, mutta on pysynyt sen jälkeen samalla tasolla, kertoo HelsinkiMission nuorten palveluiden päällikkö Heidi Rouhiainen.

Kysely keräsi yhteensä 6335 vastausta yläkoululaisilta sekä toisen asteen opiskelijoilta. Rouhiainen mainitsee koulun merkityksestä nuorten sosiaalisena paikkana. Vaarana voi olla motivaation menettäminen, jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä ja on näkymätön muille. Poissaoloja opinnoista ilmeni 42 prosentilla kyselyyn vastanneista nuorista.

– Jos on näkymätön toisille, niin tulee merkityksettömyyden tunne, että miksi vaivautua menemään sinne opiskelemaan, Rouhiainen pohtii.

Toimintaa yksinäisyyden pysäyttämiseksi

14 prosenttia nuorista kertoi kokevansa yksinäisyyttä omassa oppilaitoksessaan. Rouhiaisen mukaan oppilaitoksen kulttuurilla on suuri merkitys siihen, miten yksinäisyys koetaan. Ystävälliset teot ja toisen huomioiminen päivän aikana vaikuttavat yhteisölliseen kokemukseen. HelsinkiMisision School to belong -hankkeessa koulujen henkilökuntaa koulutetaan yksinäisyyden puheeksi ottoon ja tunnistamiseen, sillä se voi olla usein näkymätöntä.

– Tämä ei ole rakettitiedettä, suunnataan huomio ympäristöön. Jokaisella yhteisön jäsenellä on merkitys siihen, millainen ilmapiiri on, Rouhiainen kertoo.

Vanhemmilla on myös oma roolinsa yksinäisyyden ehkäisemisessä. Kyselyyn vastanneiden huoltajille teetettiin kysely, josta kävi ilmi, että jopa puolet ovat huomanneet lastensa kärsivän ärtyneisyydestä. Rouhiaisen mukaan on tärkeää, että nuori voi puhua vanhemmilleen tai muulle turvalliselle aikuiselle silloin, kuin itsestä tuntuu siltä.

– Yksinäisyyttä ilmiönä ei tule jättää yksinäisen ratkaistavaksi, Rouhiainen tiivistää.