Suomessa on meneillään kissakriisi. Maassamme hylätään vuosittain yli 20 000 kissaa, ja tähän
ongelmaan on herätty vasta viime vuosina. Eduskunnan viime keväänä hyväksymän eläinten hyvinvointilain sekä vuonna 2026 voimaan astuvan kissarekisterin toivotaan parantavan kissan asemaa Suomessa. Ihmisten suhtautuminen kissoihin kuitenkin tarvitsee perustavanlaatuisen muutoksen. Miten kissan asemaa Suomessa voisi parantaa?
Suomen nykyinen eläinsuojelulaki on peräisin vuodelta 1996. Uusi eläinten hyvinvointilaki astuu voimaan ensi vuonna. Molemmissa laeissa todetaan, että eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Laista huolimatta eri eläimiin suhtaudutaan Suomessa eri tavoin. Kissakriisi on seurausta siitä, että kissan arvostus on Suomessa heikkoa.
Kissakriisi on yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma, jonka syy on ihminen.
Käsillä oleva kissakriisi ei tarkoita iänikuista kesäkissailmiötä, vaan systemaattista ja ympärivuotista kissojen hylkäämistä.
Suomen Kissaliiton eläinsuojeluvastaava Satu Hämäläisen mukaan kissakriisi on yhteiskunnallinen ja poliittinen ongelma, jonka syy on ihminen. Kissoja hylätään kevyistä syistä ja kissojen päästäminen luontoon on johtanut puolivillien kissapopulaatioiden syntyyn, sillä vapaana liikkuvat leikkaamattomat kissat lisääntyvät erittäin nopeasti. Näiden kissojen kohtalo on usein karu.
Suomessa vallitsee yleinen käsitys siitä, että kissan kuuluu saada liikkua vapaana. Kissan itsenäisen luonteen vuoksi ihmiset ajattelevat virheellisesti, että kissa pärjää yksin luonnossa. Suomen olosuhteissa kissa ei kuitenkaan selviä ilman ihmistä: luonnossa kissat kuolevat nälkään, kylmyyteen ja tauteihin. Vapaana liikkuva kissa on myös haittaeläin, sillä se tappaa luonnossa eläviä lintuja ja jyrsijöitä.
Kissoilta ei tällä hetkellä edellytetä tunnistusmerkintää tai rekisteröintiä. Tämän vuoksi ei ole olemassa virallista tietoa siitä, kuinka monta kissaa Suomessa todellisuudessa on. Ratkaisuja tähän ongelmaan ovat paitsi tiedottaminen ja ihmisten kouluttaminen, myös lakimuutokset. Vuonna 2026 astuu voimaan kissojen rekisteröintipakko. Kissan siruttaminen ja rekisteröiminen voivat auttaa ehkäisemään kissakriisin pahenemista.
Teollistuneessa ja kaupungistuneessa maailmassa empaattinen suhtautuminen eläimiin on kadonnut, ja se näkyy myös ihmisten suhtautumisessa kissoihin. Eläinfilosofi Elisa Aaltola on puhunut julkisuudessa paljon suomalaisten eläinsuhteesta sekä empatian merkityksestä ihmisten ja eläinten välisissä suhteissa. Hän tarkastelee artikkelissaan empatian käyttöä eri järjestöjen sisällä eläinetiikan näkökulmasta. Länsimainen egoistinen eläinkäsitys näkee eläimet koneen kaltaisina taloudellisina hyödykkeinä eikä sellaisina olentoina, joilla olisi oma tahto ja tunteet. Nykyisessä maailmankuvassa ihminen on kaiken keskipiste, kyvyiltään ja taidoiltaan lähes jumalallinen olento. Aaltolan mukaan teollistuneessa ja kaupungistuneessa maailmassa empaattinen suhtautuminen eläimiin on kadonnut. Se näkyy myös ihmisten suhtautumisessa kissoihin.
Aaltolan lisäksi myös ranskalaisen filosofi Jacques Derrida on pohtinut ihmisten suhtautumista eläimiin. Derridan mukaan kaksijakoinen ihminen–eläin-jaottelu on länsimaisen filosofian suurin virhe. Derrida väittää, että tämän ajattelun korvaaminen mullistaisi ihmisen koko todellisuuden. Myös Aaltola nostaa esiin ajatuksen eläimiin liittyvän maailmankuvan mullistamisesta. Tätä näkökulmaa tukee myös Kissaliiton Hämäläinen, jonka mielestä suomalaisten suhtautuminen kissoihin juontaa juurensa maatalousyhteiskuntaan, jossa kissat pitivät tuholaiset kurissa ja olivat niin sanottuja hyötyeläimiä.
Hämäläinen näkee, että asenteiden muutoksen tulisi lähteä jo kotikasvatuksesta. Lapsista kasvaa empaattisempia aikuisia, jos he viettävät lapsuutensa eläinten kanssa ja tiedostavat, että eläimet ovat tuntevia olentoja.
Taloudellisten ja poliittisten kysymysten äärellä eläimet jäävät jalkoihin, eivätkä ne voi vaatia oikeuksiaan. Sosialidemokraattinen puolue valitsi syyskuun alussa puoluesihteerikseen henkilön, joka on tuomittu eläinsuojelurikoksesta. Päätös herätti närää, mutta ei erityisen suurta julkista tyytymättömyyttä. Muutamaa päivää myöhemmin eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala ilmoitti lausunnossaan, että maa- ja metsätalousministeriö lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen viran ja virka päättyy vuoden lopussa.
Yhteiskunnan empaattisuus mitataan siinä, kuinka hyvin se kohtelee kaikkein heikoimpia. Eläinsuojeluasiamiehen viran lakkauttaminen ja eläinsuojelurikoksesta tuomitun henkilön nimittäminen suuren puolueen johtotehtäviin kertovat karun totuuden ihmisten arvoista. Ihmisten täytyy avata silmät kissojen ja muiden eläinten hädälle ja ymmärtää, että eläimilläkin on itseisarvo.
Analyysissa on hyödynnetty Suomen Kissaliiton eläinsuojeluvastaava Satu Hämäläisen haastattelua. Kuuntele, mitä ajatuksia hänellä on Suomen kissakriisistä ja kissojen asemasta Suomessa.