Vanhemman älypuhelimen käytöllä voi olla negatiivisia vaikutuksia lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymiseen.

Älypuhelimeen uppoutunut vanhempi ei ole henkisesti läsnä – “Jos puhelinta on pakko käyttää, voi lapselle selostaa, mitä siellä puhelimella tapahtuu”

Älypuhelimen vilkaiseminen lapsen leikkiessä vierellä voi tuntua harmittomalta teolta, mutta sillä voi olla yllättävän suuri vaikutus lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymiseen.

Julkisilla paikoilla näkee yhä enemmän lapsia, jotka yrittävät saada älypuhelimeen uppoutuneen vanhemman huomion. Tampereen yliopistossa toimiva lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Kaija Puura kehottaa vanhempia miettimään, paljonko aikaa älylaitteella kuluu ja onhan elävää vuorovaikutusta omien lasten kanssa varmasti riittävästi.

Professori, ylilääkäri Kaija Puura. Kuvaaja: Reetta Muranen

Lasten vuorovaikutustaitojen kehittyminen alkaa ensimmäisestä elinhetkestä lähtien, minkä vuoksi arkisilla tilanteilla, jotka vanhempi viettää lapsen kanssa, voi olla suuri vaikutus lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymiseen.

Puura mainitsee ruotsalaisen pitkäaikaistutkimuksen, jossa seurattiin vauvoja puolen vuoden iästä 6–7-vuotiaaseen. Tutkimuksessa kysyttiin kahden vuoden välein, paljonko vanhemmat käyttivät puhelinta, ja lasten kielellistä kehitystä arvioitiin säännöllisin väliajoin.

– Tutkimuksessa selvisi, että mitä enemmän vanhempi käyttää älypuhelinta, sitä suurempi riski lapsella on jäädä jälkeen kielellisessä kehityksessä, Puura kertoo.

Vaikutukset voivat olla kauaskantoisia

Jos vanhempi käyttää älypuhelinta lapsen vierellä, hän on fyysisesti läsnä mutta voi olla tunteen tasolla aivan poissa.

– Se voi olla kauhea tilanne lapselle, ja siinä tulee helposti hylkäämisen tunne, Puura kuvailee.

Ikävien tunteiden lisäksi älypuhelimen käytöllä voi olla pitkäaikaisempia vaikutuksia. Puuran mukaan lapsella on kaksi vaihtoehtoa tilanteessa, jossa hän jää vaille tarvitsemaansa huomiota aikuisen älypuhelimen käytön takia.

Se voi olla kauhea tilanne lapselle, ja siinä tulee helposti hylkäämisen tunne.

Kaija Puura

– Toinen ryhmä lapsia alkaa hakemaan huomiota häiriökäyttäytymällä ja oireilemaan erilaisilla käytöspulmilla. Toinen ryhmä taas vetäytyy itseensä ja voi kokea hyvinkin paljon yksinäisyyttä, mikä aiheuttaa sen, etteivät vuorovaikutustaidot kehity.

Älypuhelimen käyttö voi olla myös vuorovaikutustilanne

Älypuhelimen käytöllä ei aina ole ainoastaan negatiivisia vaikutuksia. Puuran mukaan vanhemmat voivat tehdä älypuhelimen käyttämisestä vuorovaikutustilanteen, jossa myös lapsi on mukana.

– Jos puhelinta on pakko käyttää, niin vanhempi voi esimerkiksi selostaa lapselle, mitä siellä puhelimella tapahtuu. Myös esimerkiksi yhdessä pelaaminen on vuorovaikutustilanne, jolla voi olla positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen.

Puura kehottaakin vanhempia miettimään, miten älylaitteet saisi tukemaan lapsen kehitystä ja omaa vanhemmuutta.

 

Lue täältä, mitä mieltä tamperelaiset ovat älypuhelimen käytöstä vuorovaikutustilanteissa.