Huijarisyndroomasta tietokirjan kirjoittanut psykologi Tiina Ekman luonnehtii huijarisyndroomaa ajattelutavaksi, joka tuottaa ahdistusta. Hänen mukaansa ilmiö on ahdistuksen ilmenemismuoto eikä esimerkiksi lääketieteellinen määritelmä.

– Huijarisyndrooma sekoitetaan usein osaamattomuuden tunteeseen, mikä saa ilmiön näyttäytymään yleisemmältä kuin mitä se oikeasti onkaan, toteaa Ekman.

Huijarisyndroomaan kuuluu olennaisesti muiden huijaamisen elementti eli uskomus siitä, että pystyy huijaamaan muita omasta kyvykkyydestään.

Korkeakoulujen kirous

Ekmanin mukaan huijarisyndrooma korostuu korkeakouluissa ja moni aiheesta tehty tutkimus keskittyykin nimenomaan korkeakouluihin. Ilmiön esiintymistä erityisesti akateemisessa maailmassa selittää se, että kouluttautuessa omaa pätevyyttä täytyy todistaa eri tavalla kuin työelämässä, Ekman toteaa.

– Opiskelijaa koko ajan mitataan ja arvioidaan. Hän on jatkuvasti uuden haasteellisen tehtävän edessä. Tällaiset kynnykset tuottavat osalle ihmisistä epävarmuutta ja altistavat huijariajattelun aktivoitumiselle.

Huijarisyndrooma vaikuttaa niin opiskelijan kuin yliopistonkin tulevaisuuteen

Ekman jakaa huijarisyndrooman vaikutukset kahteen eri skenaarioon. Ensimmäisessä skenaariossa huijariajattelu saa opiskelijan uskomaan, ettei hän osaa tarpeeksi, mikä ajaa opiskelijan ponnistelemaan entistä kovemmin. Ponnistelu ylikuormittaa ja saattaa lopulta altistaa erilaisille mielenterveyden haasteille.

Tarkasti määritelty tieto siitä, miten suorituksia arvioidaan, saattaa helpottaa ihmisiä, jotka epäilevät omaa pystyvyyttään.

Tiina Ekman

Toisessa skenaariossa opiskelija lamaantuu ja viivyttelee tehtävien palauttamista eli prokrastinoi. Lamaantunut opiskelija tekee huonompaa jälkeä, jolloin uhkana on, että opiskelija onkin jossain vaiheessa aidosti osaamattomampi. Ekman käyttää sanaa osaamiskuoppa, jolla hän kuvaa tilannetta, jossa osaamattomuuden tunne lamaannuttaa ja estää opiskelijaa etenemästä urallaan. Tämä vaikuttaa sekä opiskelijan itsensä että yliopistonkin menestykseen.

Ennaltaehkäisyyn löytyy keinoja

Ekmanin mukaan huijarisyndrooman ennaltaehkäisy on haasteellista muttei mahdotonta. Hän ehdottaa, että yliopistot voisivat luoda foorumeita, joissa opiskelijat saisivat puhua niin onnistumisistaan kuin epäonnistumisistaankin avoimesti.

– Keskustelu perustavanlaatuisesta haavoittuvaisuudesta ja lupa olla osaamaton auttavat meitä kaikkia. Silloin mahdollisuutta epäonnistumiseen ei tarvitse piilottaa.

Ekman korostaa, että etenkin yliopiston ensimmäisen vuoden johdatusluennoilla luennoitsijat voisivat kiinnittää erityistä huomiota siihen, millä tavalla tenttiin osallistumisesta tai tentistä onnistumisesta puhutaan.

– Tarkasti määritelty tieto siitä, miten suorituksia arvioidaan, saattaa helpottaa ihmisiä, jotka epäilevät omaa pystyvyyttään.

Koetaanko Tampereen yliopistossa riittämättömyyden tunnetta? Tutustu gallupiin tästä.