Kesäkuussa julkaistu hallitusohjelma sisältää ehdotuksen kansallispuistojen vapaaehtoisesta käyntimaksusta. Uudistuksella hallitus pyrkii vahvistamaan kansallispuistojen rahoitusta. Se aikoo myös selvittää mahdollisuuksia hyödyntää yhteistyöyrityksiltä perittäviä maksuja.

Vapaaehtoinen käyntimaksu on herättänyt keskustelua retkeilijöiden keskuudessa. Luonnossa kulkemisen suosio on ollut nousussa jo vuosikymmenen, metsässä oleminen ja eräily nousi suosituksi lomailumuodoksi erityisesti korona-aikaan.

Kansallispuistot keräävät vuosittain miljoonia retkeilijöitä ympäri Suomea. Metsähallituksen keräämien tietojen mukaan vuonna 2010 kansallispuistoissa kävi vajaa 2 miljoonaa vierailijaa, kun vastaava luku oli vuonna 2022 reilu 3,5 miljoonaa. Tähän asti puistot ovat olleet kaikille ilmaisia virkistyskohteita.

− Kaikkien pitäisi saada nauttia luonnosta ja kansallispuistoista eikä sen pitäisi maksaa. Mutta luonnonsuojeluun pitää kerätä rahaa. Vapaaehtoinen maksu toimii tässä hyvin, aktiivinen luonnossa liikkuja Sara Heikkilä kertoo.

Helsinkiläinen Heikkilä käy luonnossa hyvinvointivaikutusten takia.

− Käyn luonnossa, koska haluan kuulla hiljaisuutta. Luonnossa rauhoittuu. Nautin myös keräillä esimerkiksi sieniä syksyllä. Itsekerätyistä metsänantimista on kiva tehdä ruokaa.

Kaikkien pitäisi saada nauttia luonnosta ja kansallispuistoista eikä sen pitäisi maksaa.

Sara Heikkilä

Voiko luonnossa olemisesta periä maksua?

Kaikkia Suomen neljääkymmentäyhtä kansallispuistoa peruspalveluineen hoitaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Konkreettista suunnitelmaa, mihin vapaaehtoisesta käyntimaksusta kertyneet tulleet tulot kohdistetaan, ei vielä ole.

Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson kommentoi syyskuussa Ylelle, että näkee hallitusohjelmaan kirjatut kansallispuistojen rahoitusta vahvistavat keinot myönteisenä mahdollisuutena perusrahoituksen lisäksi. Suuret kävijämäärät vaativat myös paljon huoltotöitä.

Käyvätkö kaupunkilaiset metsässä? Lue gallup tästä.