Hiilijalanjäljen laskennassa käytetään ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen laskentamallia.

Laskentatavan muutos nosti Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistä hiilijalanjälkeä – ”Kun tieto lisääntyy, niin tuskakin lisääntyy”

Korkeakouluyhteisön vuodesta 2019 toteuttamassa laskennassa otettiin nyt ensimmäistä kertaa huomioon laajemmin ostopalveluiden rooli päästöissä.

Tampereen korkeakouluyhteisö raportoi vuoden 2022 hiilijalanjälkensä nousseen hieman edellisestä vuodesta. Vuoden 2022 jalanjälki on 20 300 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun vuonna 2021 määrä oli 19 000 tonnia.

FAKTA

Mikä ihmeen hiilijalanjälki?

  • Tampereen korkeakouluyhteisö on mitannut hiilijalanjälkeään vuodesta 2019 asti.
  • Hiilidioksidiekvivalentti on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, joka helpottaa eri kasvihuonekaasupäästöjen vertailua.
  • Laskentamallissa otetaan huomioon muun muassa. Organisaation oman toiminnan aiheuttamat päästöt, organisaation ostaman ja kuluttaman energian päästöt ja toimintaan liittyvät epäsuorat päästöt, esimerkiksi hankinnat, matkustaminen ja kiinteistönhuolto
  • Vertailun vuoksi keskivertosuomalaisen vuosittainen hiilijalanjälki on noin kymmenen hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Nousua selittää muutos laskentatavassa: tänä vuonna mukaan on ensimmäistä kertaa laskettu laajemmin myös ostettujen palveluiden osuus. Merkittävin yksittäinen päästönlähde olivat palvelut ja hankinnat, jotka muodostivat lähes puolet hiilijalanjäljestä.

Aikaisemmin hankintoihin on laskettu tavaroita, kalusteita ja muita konkreettisia asioita, mutta nyt mukana ovat myös esimerkiksi erilaiset konsulttipalvelut, taloushallinnon palvelut ja muut asiantuntijapalvelut, jotka ostetaan organisaation ulkopuolelta, kertoo Tampereen yliopiston johtava vastuullisuus- ja kestävyysasiantuntija Eeva-Liina Viskari.

– Kun tieto lisääntyy, niin tuskakin lisääntyy. Pikkuhiljaa vuosien kuluessa on ymmärretty paremmin, mitä kaikkea hiilijalanjälkeen sisältyy.

Kiinteistöjen päästöt ovat laskeneet murto-osaan

Aikaisemmin kiinteistöt olivat merkittävä yksittäinen päästölähde, mutta nyt niiden osuus kaikista päästöistä on vähentynyt kymmeneen prosenttiin. Viskarin mukaan tämä on seurausta käytetyn sähkön, kaukolämmön ja yliopiston vuokraamien tilojen laskennallisesta hiilineutraaliudesta. Tampereen yliopisto on useissa tiloissaan Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) vuokralaisena. SYK kompensoi päästönsä, mikä tekee siitä hiilineutraalin, kertoo Viskari.

Tulevaisuudessa hiilijalanjälkeä pyritään Viskarin mukaan painamaan alaspäin muun muassa palveluhankintojen kilpailutuskriteereitä kehittämällä. Kun palveluntarjoajat saadaan huomiomaan hiilijalanjälki toiminnassaan, voidaan sitä kautta syntyviä välillisiä päästöjä vähentää ja edesauttaa laajempaakin muutosta.

OIKAISU 15.11.2023: Tampereen yliopisto vuokraa tiloja Suomen Yliopistokiinteistöiltä. Aiemmin jutussa käytettiin vuokranantajasta väärää nimeä.