Elinajanodotteen kasvu pysähtyi vuonna 2020, ja odote kääntyi laskuun viime vuonna. Lasku on ollut suurinta 50 vuoteen. Miesten elinajanodote on laskenut 0,56 vuotta ja naisten 0,67 vuotta, selviää Tilastokeskuksen uudesta raportista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Tommi Härkänen arvelee, että koronapandemia on vaikuttanut elinajanodotteen laskuun. Hoitoon pääseminen on viivästynyt pandemian myötä, ja tämän takia vakavampia sairauksia ei ole välttämättä saatu diagnosoitua tarpeeksi ajoissa. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan vielä ole.

– Täytyy odottaa, että kuolemansyytilastot valmistuvat. Sitten voidaan tutkia, onko kuolleisuus noussut joissain kuolemansyiden ryhmissä, Härkänen kertoo.

Elinajanodotteisssa on eroja sukupuolten ja maakuntien välillä

Miesten ja naisten välinen ero elinajanodotteessa on kaventunut 5,2 vuoteen, kun se vielä 1970-luvulla oli yhdeksän vuotta. Eron kaventuminen voi johtua miesten elämäntapojen paranemisesta.

– Ennen miehet polttivat enemmän tupakkaa kuin naiset. Voi olla, että tupakoinnin yleinen väheneminen on vaikuttanut miesten elinajanodotteen kasvuun, Härkänen toteaa.

Elinajanodotteissa on myös alueellisia eroja: ahvenanmaalaisten elinajanodote on korkein ja kainuulaisten matalin. Härkäsen mukaan tähän voi vaikuttaa esimerkiksi koulutustaso.

- Korkeakoulutetut ovat keskimäärin terveempiä. Heitä asuu yleensä enemmän Etelä- ja Länsi-Suomen muuttovoittoisissa maakunnissa.