Kyselytuntien televisiointi ei johda poliittisten ääripäiden voimistumiseen, toisin kuin julkisuudessa on perinteisesti ajateltu. Tämä käy ilmi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusryhmän tutkimuksesta.
Turun yliopiston taloustieteen professorin Janne Tukiaisen mukaan yleinen käsitys on pitkään ollut, että televisiointi olisi muuttanut kyselytunteja paljon ja keskustelusta olisi tullut räväkämpää. Tutkimustuloksista kuitenkin selviää, ettei muutosta ole juuri tapahtunut.
– Televisiointi ei vaikuta oikeiston ja vasemmiston väliseen polarisaatioon, eli siihen, onko puhuja tunnistettavissa jonkin puolueen edustajaksi sanavalintojen perusteella.
Televisiointi ei ole muuttanut poliittista kulttuuria
- Aineistona tutkimuksessa käytettiin kyselytuntien digitoitua puheaineistoa.
- Tutkimuksessa vertaillaan televisioituja kyselytunteja ei-televisioituihin tunteihin.
- Suomen poliittisessa systeemissä median vaikutukset ovat erilaisia ja pienempiä kuin muualla maailmassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa.
- Televisioinnin myötä kasvanut läpinäkyvyys ei vaikuta voimakkaasti poliitikkojen käyttäytymiseen kyselytunneilla.
Tutkijat eivät myöskään löytäneet näyttöä siitä, että kyselytuntien televisiointi vaikuttaisi yksittäisten puolueiden välisiin eroihin, puolueiden sisäisiin eroihin tai tunnilla käsiteltyihin aiheisiin. Tutkimuksen mukaan tv-lähetyksillä ei ole ollut vaikutusta myöskään puheiden pituuteen tai välihuutojen määrään.
Sen sijaan hallituksen ja opposition välistä polarisaatiota kyselytuntien televisiointi on lisännyt.
Televisioinnilla on ollut vaikutusta hallituksen ja opposition välisiin puhe-eroihin, eli ryhmien välinen kielenkäyttö on kärjistynyt. Konkreettisia esimerkkejä Tukiainen ei voi antaa, sillä tutkimus on tilastoanalyysia, jossa arvioidaan puhujan käyttämiä sanapareja.
– Mutta yleispäätelmä tutkimuksesta on, että televisioinnin tarjoaman poliittisen läpinäkyvyyden haitat ovat pienempiä kuin on luultu.
Kansanedustajien työpanos kasvanut
Yle aloitti kyselytuntien televisioinnin 1989, mutta tuolloin se koski vain kuukauden ensimmäistä tuntia. Vuodesta 2007 lähtien jokainen kyselytunti on televisioitu.
Tv-lähetykset ovatkin lisänneet kansanedustajien läsnäoloa. Tutkimuksesta selviää, että tv-kameroiden läsnäolo on vähentänyt yhden kansanedustajan poissaoloja 0,7 poissaololla yhtä vuotta kohden.
– Televisiointi on varmaankin lisännyt kansanedustajien työpanosta, Tukiainen kertoo.