Suomalaisilla millenniaalijohtajilla on inhimillinen ote johtamista kohtaan, selviää Lapin yliopistossa toteutetusta väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa haastateltiin eri yritysten millenniaalijohtajia ja selvitettiin heidän suhtautumistaan johtotehtäviin.
Väitöskirjatutkija Salla Karima oli yllättynyt siitä, kuinka tavanomaisista asioista hänen haastattelemansa johtajat puhuivat.

– Kun kysyin heiltä esimerkiksi, milloin he kokevat olevansa menestyneitä työssään, he mainitsivat, että silloin kun he näkevät, että heidän tiiminsä onnistuu tai he pystyvät auttamaan omaa alaistaan.

Tutkimuksessa haastatellut henkilöt ovat syntyneet vuosien 1978 ja 1991 välillä. Karima valitsi tutkittavakseen juuri tämän ikäluokan, sillä suurin osa nykyisistä työelämän johtajista ovat sen ikäisiä. Hän kokee, että millenniaalijohtajien kokemusten huomiointi ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta yhteiskunta voi tukea heitä oikeilla tavoilla. Aiempaa tutkimusta aiheesta kasvatustieteiden saralta on varsin vähän.

Koulusta empaattiseksi johtajaksi

Syyksi millenniaalijohtajien inhimilliselle luonteelle Karima arvelee koulutusta. Työelämä koki murroksen 15–20 vuotta sitten, kun millenniaalit vielä opiskelivat. Työpaikoilla alettiin tänä aikana puhumaan paljon henkisestä hyvinvoinnista ja työterveydestä, ja oli entistä tärkeämpää, että työntekijöillä oli hyvä olla.

Tutkimuksessa pohditaan, miten erilaisia vastaukset mahdollisesti olisivat, jos samoilta johtajilta kysyttäisiin samat kysymykset kymmenen tai viidentoista vuoden päästä. Karima itse uskoo, että johtajuuteen liittyvät asenteet voivat jopa korostua entisestään.

– Nykyisin esimerkiksi jo peruskouluissa on tunnekasvatusta ja vuorovaikutustaitoja opetetaan koululaisille ihan eri tavalla kuin niitä opetettiin vaikka 20 vuotta sitten. Tällaiset hyvinvointiin vaikuttavat myönteiset asiat kehittyvät yhä vahvemmiksi, koska myös meillä ihmisillä alkaa olla vahvempi osaaminen niihin.