Suomalaisten säännöllinen alkoholin kulutus on vähentynyt vuodesta 2016, selviää tuoreessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa. Vähintään viikoittain alkoholia käyttävien osuus vuonna 2023 miehissä oli 48 prosenttia ja naisissa 22 prosenttia. Vuonna 2016 vastaava osuus miehillä oli neljä ja naisilla seitsemän prosenttiyksikköä suurempi.

Osasyynä alkoholinkäytön vähentymiseen ovat taloudelliset tekijät, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

– Alkoholiveroja on korotettu kahdeksan kertaa vuodesta 2008 alkaen. Kun alkoholista tehdään kalliimpaa, sillä on vaikutusta siihen, kuinka paljon alkoholia käytetään.

Uuden hallituksen ajama alkoholipolitiikka voi viedä kehitystä huonompaan suuntaan

Alkoholin säännöllinen humalahakuinen kulutus oli lähes yhtä yleistä vuonna 2023 kuin vuonna 2016. Mäkelä korostaa, että humalakulutus on kaikista haitallisin alkoholinkäytön muoto.

– Olisi hyvä, jos nykyistä alkoholipolitiikkaa mietittäisiin niin, että se tukisi tätä hyvää pitkään jatkunutta kehitystä eikä kääntäisi sitä huonompaan suuntaan. Nykyinen hallitus on ottanut ohjelmaansa useita uudistuksia, joilla saattaa olla tällaista vaikutusta.

Hallitusohjelmassa on esimerkiksi esitetty, että alkoholin verkkokauppa sallittaisiin ja pienpanimoiden ulosmyyntiä helpotettaisiin. Mäkelän mukaan alkoholin kulutuksen ja humalakulutuksen väheneminen oli voimakasta vuonna 2016 ja osittain hyvä kehitys on jatkunut sen jälkeen. Pitkän aikavälin trendi on näkynyt tilastoissa merkittävästi .

Vuonna 2008 alkoholiin liittyviä kuolemia oli 3 000 ja nyt ne ovat tippuneet 2 000:een. Mäkelän mukaan kyseessä on todella huomattava hyöty.

– Jos jatkettaisiin nykyistä alkoholipolitiikkaa, joka on ollut menestystarina, ei ole mitään syytä, miksi hyvä kehitys ei jatkuisi.