Korkeakoulutettu liikkuu todennäköisesti matalasti koulutettua enemmän, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi –tutkimuksesta.

THL:n erikoistutkija Jouni Lahti kertoo sosioekonomisen aseman selittävän sitä, miksi korkeammin koulutetut pääsevät paremmin liikuntatavoitteisiin.

Lahden mukaan taloudellinen tilanne on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa alempien sosioekonomisten ryhmien liikkumattomuuteen. Esimerkiksi lasten harrastukset ovat monesti kalliita, mikä voi tehdä niihin osallistumisesta vaikeampaa.

– Lapsena liikuntaa harrastavat liikkuvat usein enemmän myös aikuisena. Kuormaa alempaan sosioekonomiseen asemaan liittyvistä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kertyy usein koko elämänkulun aikana.

Liikunta on osa terveellisiä elämäntapoja

Kaikista yli 20-vuotiaista suomalaisista alle puolet liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Naisista tavoitteeseen pääsee 38 prosenttia ja miehistä 46 prosenttia.

Suosituksen täyttääkseen täytyy viikossa liikkua vähintään kaksi ja puoli tuntia sykettä kohottavasti tai tunnin ja viisitoista minuuttia hengästyttävästi. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi ylläpitää vähintään kaksi kertaa viikossa.

– Vaikka liikunta on tärkeää, on se silti vain yksi palanen terveellisiä elämäntapoja, kertoo Lahti.

Jos muissa elintavoissa on ongelmia, ei pelkästään liikunnan lisääminen pelasta kokonaisuutta.

Silti Lahden mukaan liikunnalla on positiivisia vaikutuksia moniin elämän osa-alueisiin, kuten uneen. Liikunnallisempi elämäntapa voi myös ohjata muissa elämäntavoissa parempaan suuntaan.