Suomalainen demokratia toimii, mutta ei täysin ongelmitta. Vaalien äänestysprosentit ovat laskeneet 60-luvulta alkaen, eivätkä suomalaiset oikein usko voivansa vaikuttaa politiikkaan.
– On käytetty termiä suomalainen paradoksi, kertoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.
Suomalainen paradoksi tarkoittaa sitä, että suomalaiset luottavat yhteiskunnallisiin instituutioihin, mutta eivät kuitenkaan usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tämä vaikeuttaa demokratian toimintaa, koska demokratian ihannekansalaisena on pidetty aktiivista ja valtaapitäviin kriittisesti suhtautuvaa henkilöä.

Suomalaiset itse näyttävät ajattelevan, että demokratia toimii. Oman toiminnan vaikuttavuudesta poliittisiin päätöksiin ei oltu yhtä varmoja.
– En tiedä, onko tällä sitten lopulta mitään merkitystä, pohtii yksi Tampereen yliopistovaltauksen osallistujista.
Ruostetsaaren mukaan demokratian kipukohtiin ei ole patenttiratkaisua.
– Eikä oikeastaan tarvitsekaan olla, koska suomalainen demokratia voi kuitenkin kohtuullisen hyvin.