Suomessa on enemmän työelämän segregaatiota eli sukupuolen mukaista eriytymistä kuin Euroopassa keskimäärin. Miehet ja naiset työskentelevät usein eri aloilla, tehtävissä ja ammateissa.

Sukupuolen mukainen segregaatio on ongelma siksi, että se luo epätasa-arvoa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan segregaatio syventää naisten ja miesten palkkaeroja sekä saattaa johtaa erilaisiin työolosuhteisiin ja -ehtoihin nais- ja miesenemmistöisillä aloilla, ammateissa ja tehtävissä.

– Työmarkkinat ovat erilaiset miehille ja naisille, toteaa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden lehtori Tuija Koivunen.

Työuran aikana kertynyt palkkaero kertautuu edelleen eläkkeissä. Segregaatiosta on siis haittaa sukupuolesta riippumatta kaikille, jotka työskentelevät naisenemmistöisillä aloilla.

Myös nuoret ovat huolissaan ammattien eriytymisestä. Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan 41 prosenttia nuorista pitää jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ongelmana. Tuloksissa näkyy sukupuolen mukainen ero: tytöistä yli puolet ja pojista alle kolmannes piti segregaatiota ongelmana.

Työmarkkinat ovat erilaiset miehille ja naisille.

Naiset työelämässä pitkään heikommassa asemassa

Koivusen mukaan syy ammattien eriytymiseen voi löytyä historiasta.

– Aikaisemmin on ollut aloja joihin naiset eivät yksinkertaisesti ole päässeet. Vaikka asetelmia on purettu, niin vanha kuvio on silti jäänyt elämään.

Naisilta puuttuivat työelämästä pitkään samat oikeudet kuin miehiltä. Vasta vuonna 1919 aviovaimot saivat oikeuden mennä ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta. Vuonna 1922 nainen sai solmia työsuhteen ilman aviomiehen lupakirjaa. Vuodesta 1926 lähtien naisella on ollut oikeus tulla valituksi valtion virkoihin ja saada niissä samat edut kuin mies.

Segregaation purkaminen lisää työyhteisön moninaisuutta

Työelämän sukupuolen mukaisen jakautumisen hajottamisesta on useita hyötyjä. Yritysten ja muiden organisaatioiden näkökulmasta segregaation purku lisää työyhteisön moninaisuutta, ja monimuotoisuus puolestaan parantaa uusien asiakasryhmien tavoittamista ja taloudellista kannattavuutta.

Hyvänä tavoitteena voidaan pitää pyrkimystä tasa-ammatteihin eli siihen, että ammateissa olisi vähintään 40 prosenttia sekä miehiä että naisia. Tähän on vielä matkaa, sillä Tilastokeskuksen uusimmasta raportista selviää, että vuonna 2021 tasa-ammateissa työskenteli palkansaajista vain 10,1 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan naisvaltaisimmat alat vuonna 2022 olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, muu palvelutoiminta ja koulutus. Miehiä taaskin oli eniten rakennusalalla, kuljetus ja varastointialalla sekä maa-, metsä- ja kalatalouden ja kaivostoiminnan parissa.

Koivusen mukaan segregaation murtaminen vaatisi suurta yhteistyötä.

– Jakautumisen purkamiseen ei ole vain yhtä vastausta. Uskon, että voisimme yrittää tehdä monia pienempiä tekoja, mutta se vaatisi joka tapauksessa suurta yhteen hiileen puhaltamista.

Opiskelijat pohtivat sukupuolen merkitystä työelämässä. Lue ja kuuntele gallup tästä.