Erityisesti haavoittuvammissa asemissa olevat väestöryhmät, kuten vanhukset, voivat kärsiä eristäytyneisyydestä. Kuva: Unsplash

Suomalaiset tapaavat ystäviään yhä harvemmin – ”Yhteiskunnassa on ryhmä, jolla ei ole läheisiä suhteita”

Suurin muutos ystävien tapaamisen vähenemisessä selittyy koronapandemialla. Tapaamisten määrä vähentyi jo ennen pandemian alkua.

Ystävien tapaaminen on vähentynyt merkittävästi Suomessa, selviää Tilastokeskuksen vuoden 2022 elinolotilastosta. Ystäviä tapasi viime vuonna vähintään kerran viikossa 45 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä, kun vielä vuonna 2006 ystäviä tapasi 65 prosenttia heistä.

Tilastokeskuksen tutkijan Riitta Hanifin mukaan ihmiset elävät tällä hetkellä eristäytyneemmin kuin aikaisemmin.

– Erityisesti haavoittuvammissa asemissa olevat väestöryhmät, kuten vanhukset, voivat kärsiä eristäytyneisyydestä enemmän.

Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu sama ilmiö. Hanifin mukaan lisääntyvä eristäytyneisyys koskee kaikkia länsimaita. Yhteydenpito esimerkiksi puhelimitse on kuitenkin pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin ennenkin.

– Veikkaisin, että yksi selitys tälle on se, että sosiaaliset suhteet ovat osin korvautuneet sosiaalisen median käytöllä. Se ei ole kuitenkaan ihan sama asia kuin kasvokkain tapaaminen, Hanifi pohtii.

Työttömillä on vähiten läheisiä ystävyyssuhteita

Tilastossa selvisi myös sosioekonomisen taustan vaikutusta ystävien tapaamiseen sekä miesten ja naisten välisiä eroja yhteydenpidossa.

Hanifin mukaan miehet ovat aina tavanneet ystäviä enemmän kuin naiset. Naiset taas ovat tiiviimmin yhteydessä sukulaistensa kanssa. Hänen mukaansa ilmiö on ollut pysyvä.

Ystäviä eniten tavannut ihmisryhmä vuonna 2022 oli opiskelijat.  Vähiten ystäviään viime vuonna tapasivat vanhukset. Ammattiryhmistä eniten ystäviään tapasi yrittäjät ja maatalousyrittäjät.

Elinolotilaston mukaan työttömillä on vähiten läheisiä ystävyyssuhteita. Hanifin mukaan ongelmat kasautuvat helposti.

– Jos, ei ole töitä, ei ole rahaa, eikä välttämättä ketään keneltä pyytää apua.

Tilastosta selviää, että neljällä prosentilla suomalaisista ei ole sellaista ystävää tai sukulaista, jolta pyytää apua vaikeassa tilanteessa. Hanifi korostaa, että on hyvä asia, ettei luvussa ole tapahtunut suurta nousua vuosien mittaan. Hanifi on huolissaan niistä ihmisistä, joilla ei ole läheisiä ihmissuhteita.

– Yhteiskunnassa on syrjäytymisriskissä oleva ryhmä, johon kuuluvat ihmiset ovat yksinäisiä ja eristyneitä.