Vammaisten henkilöiden on edelleen muita vaikeampaa päästä töihin tai koulutukseen, ja Tilastokeskuksen mukaan vain vaajaa viidennes heistä on työssä. Yksi heikosti työllistyvistä ryhmistä on kuulonäkövammaiset, kertoo Suomen Kuurosokeat ry:n järjestöohjaaja Milla Lindh.

Lindhin mukaan kuulonäkövammaisen työllistyminen kaatuu useimmiten ennakkoluuloihin. Esimerkiksi valkoinen keppi tai viittomakielen tulkki mukana työhaastattelussa saattavat johtaa hakijan hylkäämiseen.
– Ennakkoluulot ovat syvällä kaikkialla yhteiskunnassa. Se, että kuulonäkövammaisena edes hakee johonkin töihin, on jo aika vaikeaa. Kun hakee, on jo ylittänyt jonkin sellaisen kynnyksen, mikä on tosi hieno juttu.

Kuulonäkövammaisen omasta halusta ja motivaatiosta työllistyminen harvoin jää kiinni. Lindh korostaa, että vammaiset pitävät työn tekemistä hyvin tärkeänä asiana.
– Työn tekeminen, itse oman leipänsä ansaitseminen on osa sellaista itsetuntokokemusta.

Lindh puhuu moninaisten työyhteisöjen puolesta ja toivoo, että tulevaisuudessa vammaisiin henkilöihin suhtauduttaisiin tasavertaisina työntekijöinä ja työyhteisön jäseninä.
– Meillä olisi paljon vammaisia henkilöitä, jotka on varustettu hyvinkin samalla tietomäärällä kuin ei-vammaiset henkilöt.