Joka kymmenes suomalainen kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisesta Terve Suomi -tutkimuksesta, joka keskittyy tutkimaan suomalaisten aikuisten terveyttä ja hyvinvointia.
Osallisuuden kokemuksella tarkoitetaan tunnetta merkityksellisyydestä, elämän hallittavuudesta ja tulevaisuuden luotettavuudesta. Siihen sisältyy myös ihmisen käsitys mahdollisuuksista vaikuttaa oman elämänsä suuntaan.
Osattomuudesta kärsivät eniten nuorten aikuisten ja nuorten miesten ikäryhmät. 20–39-vuotiaista miehistä erittäin heikkoa osallisuutta tunsi 13 prosenttia.
– Nämä henkilöt ovat välittömässä syrjäytymisvaarassa, elleivät ole jo syrjäytyneet, kertoo THL:n tutkija Lars Leemann.
Leemannin mukaan on vaikea eritellä, miksi juuri nuoret miehet kokevat osallisuutensa hyvin heikoksi. Esimerkiksi incel-kulttuurista syyllistä ei Leemannin mukaan löydy, vaikka parisuhteessa olevilla osallisuuden kokemus onkin voimakkaampi.
Nuoret miehet kokevat eniten heikkoa osallisuutta
- THL:n tutkimuksessa selvitettiin osallisuutta tutkimalla, kuinka merkitykselliseksi ja hallittavaksi suomalaiset yli 20-vuotiaat tuntevat elämänsä.
- Tutkimus on osa THL:n Terve Suomi
–kyselytutkimusta, johon vastasi 28 000 aikuista. - Eniten heikkoa osallisuutta tunsivat 20–39-vuotiaat miehet, 40–54-vuotiaat miehet ja yli 75-vuotiaat naiset. Myös matalasti koulutetuilla heikon osallisuuden kokemus oli yleistä.
Heikko sosioekonominen tausta, matala koulutus ja sen myötä huono työmarkkina-asema heikentävät osallisuuden kokemusta iän ja sukupuolen ohella. Pahimmillaan osallisuuden puute heikentää psyykkistä sekä fyysistä terveyttä ja vie jopa työkyvyn.
Nykyiset kriisit ja hallituksen leikkaukset huolestuttavat erityisesti nuoria, mikä vähentää entisestään heidän luottamustaan tulevaan.
– Koronapandemian aikana nuorten ahdistuneisuus kulki käsi kädessä matalan osallisuuden kanssa.
Osallisuus voi palauttaa elämän raiteilleen
Osallisuuden kasvattamisesta voidaan mauttomasti puhua ryhtiliikkeen tekemisenä. Kyse on Leemannin mukaan ennemmin konkreettisista teoista ja arkisista muutoksista.
– Yhdessä tekeminen sellaisessa seurassa, jossa leimautumisen pelkoa ei ole, on arvokasta osallisuuden kannalta. Tällaisen tuen voi löytää jo esimerkiksi naapurustostaan.
Leemannin mukaan suomalainen palvelujärjestelmä voi parhaimmillaan lisätä tunnetta osallisuudesta. Luottamus tulevaan voi näin saada uutta tuulta purjeisiin, mikäli ammattiavun piiriin pääsee.
– Näin osallisuudesta muodostuu jälleen elämää eteenpäin vievä voimavara.