Eniten suomalaisia vituttavat muut ihmiset. Tämä käy ilmi Suuresta suomalaisesta vitutustutkimuksesta, jossa Turun PET-keskuksen lääketieteellisen kuvantamisen professori Lauri Nummenmaa ja Tampereen yliopiston psykologian professori Jari Hietanen tutkivat suomalaista kansallistunnetta.

Tutkimus toteutettiin nettikyselynä, jossa kartoitettiin esimerkiksi tunteen aiheuttajia, tyypillistä kestoa ja siihen liittyviä kehollisia kokemuksia.

Vitutus on sosiaalinen tunne. Sen suurimmaksi aiheeksi nousivat kyselyssä muut ihmiset ja heidän toimintansa.

– Elämä on pääsääntöisesti sosiaalisissa ympyröissä tapahtuvaa. Mikäpä muu meihin niin paljon vaikuttaisi kuin muut ihmiset, toteaa Hietanen.

Myös omaan itseen ja omaan tilanteeseen liittyvät asiat korostuivat vastauksissa ajankohtaisten aiheiden, kuten sodan, koronan ja Putinin, rinnalla.

Vitutusta helpottaa siitä puhuminen

Tutkimuksen perusteella vitutus on tunnesanana mielekäs kuvaamaan tätä tuttua tunnetilaa.

– Kyseiseen tunnesanaan kiteytyy intensiteetti ja voima eri lailla kuin esimerkiksi sanoessa, että suututtaa tai harmittaa, kertoo Hietanen.

Erityisen kiinnostavaa Hietasesta oli tutkia sitä, miten vitutus erottuu omanlaisenaan tunteena ja kuinka läheisenä se koetaan muille negatiivisille tunteille. Vastausten perusteella tunne onkin hyvin läheistä sukua vihalle ja inholle, ja se liikkuu jossakin niiden rajamailla.

Vitutuksesta, kuten kaikista negatiivisista tunteista, puhuminen auttaa lieventämään sitä. Hietanen kertoo, että he saivat palautetta siitä, kuinka jo kyselyyn vastaaminen oli helpottanut tunnetta. Tunteiden sanoittaminen auttaa hallitsemaan niitä.

– Tunteiden avaaminen itselle sekä niistä puhuminen ja kirjoittaminen auttavat ottamaan tunteet ja niihin liittyvät asiat pöydälle. Silloin ne eivät enää vaikuta käyttäytymiseen tahdosta riippumattomasti.