Suomalaisten kokoontumista ja liikkumista rajoitettiin koronapandemian takia enemmän tai vähemmän vuoden 2020 keväästä alkaen aina kevääseen 2022 asti. Rajoituksilla oli valtava vaikutus nuorten elämään ja hyvinvointiin. Nuoret kokivat lisääntynyttä yksinäisyyttä, eikä tilanne ole vieläkään palannut ennalleen. Nuorten elämää hankaloittivat esimerkiksi etäopetus, harrastustoiminnan taukoaminen ja yhteisten kokoontumismahdollisuuksien väheneminen.
Kaikilla nuorilla ei välttämättä ole turvallista kotia, jossa olla suojassa pandemialta. Harrastusten ja lähiopetuksen loppuminen onkin voinut olla monille iso lovi perusturvallisuuden kokemukseen. Lisäksi esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun kotikäynnit keskeytyivät koronan takia joksikin aikaa. Korona-aika nosti sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden ongelmia näkyväksi koko kansalle, ja useiden perheiden toimeentulo kärsi koronasta aiheutuneiden työtilanteiden muutosten takia. Kotien taloudelliset ja sosiaaliset hankaluudet ovat varmasti heijastuneet myös nuoriin.
Yksinäisyys kosketti monia nuoria. Syksyn 2022 Helsinki Mission toteuttamaan School to Belong -yksinäisyyskyselyyn vastanneista joka neljäs kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää eikä porukkaa, johon he kokisivat kuuluvansa. Samasta kyselystä ilmeni, että lähes puolet yksinäisistä nuorista ei tiedä, miten voisi helpottaa omaa tilannettaan. Myös tuoreimmista kouluterveyskyselyistä käy ilmi lähes samat asiat. Yksinäisyys ei siis ole helpottanut korona-ajan jälkeenkään.
Nuoret ovat sosiaalisesti erityisen herkkä ryhmä.
Kyselyvastauksista herääkin huolen lisäksi kysymys siitä, kuinka paljon rajoituksilla lopulta onnistuttiin tekemään hallaa nuorten hyvinvoinnille. Viime aikoina julkisessa keskustelussa on pohdittu nuoriin kohdistuneiden rajoitusten tarpeellisuutta. Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoi Ylen Ykkösaamussa marraskuun alussa, että korona-ajan poliittista päätöksentekoa olisi hyvä pohtia nyt jälkikäteen, jotta mahdollisista virheistä voitaisiin oppia. Hänen mukaansa lapsiin ja nuoriin kohdistuneista rajoituksista ei juurikaan ollut apua taudin leviämisen estämisessä ja lisäksi niillä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Rajoitusten asettamiseen vaikutti poliittinen paine sekä pandemia-ajan alun tietämättömyys siitä, miten koronavirus käyttäytyy. Nuoriin ja lapsiin kohdistuneita rajoituksia on perusteltu esimerkiksi sillä, että influenssavirus leviää herkästi juuri lasten keskuudessa. Koronavirus ei kuitenkaan aiheuta juurikaan vakavaa tautimuotoa lapsissa ja nuorissa. Lopulta rajoituksista on siis saattanut olla enemmän haittaa kuin hyötyä nuorten terveydelle.
Nuoret ovat sosiaalisesti erityisen herkkä ryhmä. Nuoruudessa vertaisten kanssa opetellaan itsenäisempää elämää, ja sosiaalisilla suhteilla on iso merkitys omaksi itseksi kasvamisessa. Nuorilla on myös tarve ottaa omaa tilaa julkisessa kaupunkitilassa esimerkiksi hengailun muodossa. Lisäksi ryhmissä liikkuminen tuo nuorille turvallisuuden tunnetta, sillä porukalla on helpompi suojautua esimerkiksi häirintää vastaan. On ymmärrettävää, että näiden mahdollisuuksien rajoittaminen vaikuttaa nuorten hyvinvointiin.
Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laineen mukaan nuorten on tärkeää päästä harjoittelemaan sosiaalisia taitoja ja kehittämään niitä yhdessä vertaistensa kanssa. Jos taitoja ei pääse kehittämään, sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia sosiaalisuudelle. Koronavuosien jälkeen onkin erityisen tärkeää tukea nuorten sosiaalisuutta. Laine kehottaa aikuisia huomioimaan ympärillä olevat nuoret ja tarttumaan herkästi nuorten ilmaisemiin murheisiin tai yksinäisyyden kokemuksiin.
Koronatartunnat ovat jälleen jyrkässä nousussa, mutta samanlaisiin rajoitustoimiin tai poikkeusoloihin ei olla palaamassa, ainakaan toistaiseksi. Moni nuori kärsii kuitenkin edelleen koronarajoituksista alkaneesta yksinäisyydestä ja syrjäytyneisyydestä. Korona-ajan vaikutuksia nuorten hyvinvointiin on tärkeää tutkia, jotta osaisimme toimia paremmin mahdollisten tulevien poikkeusolojen koittaessa.
Kuuntele alta Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laineen haastattelu liittyen nuorten hyvinvointiin koronan jälkeen.