Joukkoviestintämarkkinoiden arvo kasvoi vuonna 2022, selviää Tilastokeskuksen tilastosta. Kasvu vuoteen 2021 verrattuna oli 3,3 prosenttia eli noin 124 miljoonaa euroa. Markkina-arvo koostuu esimerkiksi mainostuloista sekä lehtien ja palveluiden tilauksien tuotoista.

Suhteellisesti suurin kasvaja oli elokuvateatterit. Elokuvateatterien lippu- ja mainostulot kasvoivat vuoteen 2021 verrattuna jopa 67 prosenttia. Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa Saarenmaan mukaan kasvun taustalla on selkeä syy.

– Elokuvateatterien tuotto palasi normaalimmalle tasolle, kun koronarajoituksia purettiin pitkin vuotta 2022, ja ala alkoi nousta koronakuopasta.

Myös esimerkiksi vaikuttajamarkkinointi, televisio ja verkkomainonta nostivat arvoaan. Sanoma- ja aikakauslehtien tuotot puolestaan jatkoivat laskusuunnassa.

– Yleinen mediakentän murros on vaikuttanut audiovisuaalisen median ja internetmarkkinoinnin voimakkaaseen kasvuun sekä kustannusalan laskuun, kertoo Saarenmaa.

Vaikuttajamarkkinoinnin kasvua selittää absoluuttisen kasvun lisäksi tilastointiin tehty muutos. Aiemmin tilastoinnissa on otettu huomioon vain vaikuttajien omissa kanavissa tapahtuvat kaupalliset yhteistyöt. 2022 tilastointiin kuului ensi kertaa myös esimerkiksi sponsorointi ja muissa kuin vaikuttajien kanavissa tapahtuva markkinointi.

Digiloikka on pudottanut perinteisen median arvoa

Televisioala oli vuonna 2022 merkittävin joukkoviestinnän ala. Sen tuotot muodostavat jopa noin kolmanneksen koko mediamarkkinoiden arvosta. Saarenmaan mukaan suoratoistopalveluiden käyttäjämäärien kasvu on suurin syy televisioalan valta-asemaan.

– Suoratoistopalvelut ovat kasvaneet käytännössä tyhjästä merkittävimmäksi televisioalan arvonnostajaksi.

Myös verkkomainonnan kasvu selittää mediamarkkinoiden kokonaiskasvua. Verkkomainontaan kuuluu niin perinteisen median digitaalinen mainonta kuin muiden verkkomedioiden mainonta.

Kehityksen taustalla on vahvimmin sosiaalinen media ja hakusanamainonta, jotka yhdessä muodostavat yli 65 prosenttia verkkomarkkinoinnin arvosta. Perinteinen media kalpenee sosiaalisen median rinnalla digitaalisessa markkinoinnissa, sillä sen osuus kokonaisarvosta on vain noin viidennes.

– Hyvin harva sanomalehti on onnistunut tekemään digiloikan, jolloin ne ovat jääneet jälkeen kasvussa, arvioi Saarenmaa.