Kadulla vastaantulevista koirista voi yleensä havaita sen hetken suosituimpia koirarotuja. Muutama vuosi sitten lyhytkuonoiset koirarodut nousivat keskiöön sekä mediassa että katujen koirakulttuurissa. Lyhytkuonoiset ranskanbulldoggit olivat trendikäs koirarotu, joita etenkin julkisuuden henkilöt suosivat. Suloisen näköiseen lyttynaamaan liittyy kuitenkin vakava varjopuoli, sillä hengitystievaikeudet ovat niille arkipäivää.

Koirarotujen ulkonäköä on muokattu jalostuksella, joka keskittyy korostamaan niiden ääripiirteitä, kuten lyhytkuonoisuutta. Jalostus on kuitenkin aiheuttanut vakavia terveysongelmia, eikä elävien olentojen muovaaminen ulkonäkömieltymysten kustannuksella tulisi kuulua enää tähän päivään. Koirilla on oikeus terveeseen elämään, ja omistajalla on vastuu olla asioista perillä.

Suomen Kennelliiton mukaan jalostuksella tarkoitetaan eläinkannan laadun parantamista valittujen ominaisuuksien avulla. Koiranjalostuksessa korostetaan muun muassa tasapainoista ja rodunomaista luonnetta, hyviä käyttöominaisuuksia, terveyttä sekä pitkäikäisyyttä. Koiran tulisi heijastaa selkeästi rotunsa piirteitä, ja sen rakenteen on oltava toiminnallinen, ilman liiallista korostusta rotumääritelmässä mainituista ominaisuuksista.

Kennelliiton määritelmä koiranjalostuksesta on ideaali, mutta ei täysin toteudu. Koirien jalostuksen tulisi suuntautua entistä enemmän terveiden ja tasapainoisten yksilöiden kasvattamiseen. Tehdessään valintoja koirien lisääntymisestä ihminen vaikuttaa kuitenkin tahattomasti tiettyjen geenien siirtymiseen seuraaville sukupolville. Näin rotujen ominaisuudet muovaantuvat – niin hyvässä kuin pahassa.

Jalostus ei johda automaattisesti epätoivottujen ominaisuuksien siirtymiseen. Vaikka jalostaminen on osassa koiraroduista lisännyt terveysongelmia, on se toisissa myös vähentänyt niitä. Jalostuksella koiraroduista on saatu terveempiä esimerkiksi vähentämällä sairauksia eri rotujen kohdalla. Tällaista koirien hyvinvointia edistävää ja ylläpitävää jalostusta kutsutaan vastuulliseksi jalostukseksi.

Eläinsuojelulain mukaan sellainen eläinjalostus, joka voi aiheuttaa eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen hyvinvoinnille, on kiellettyä. Koirien lyhyet kuonot ja kallot on todettu Suomen eläinsuojelulain vastaisiksi. Yleisimmin koirien kohtaamat haasteet liittyvät esimerkiksi hengitykseen, lisääntymiskykyyn sekä hampaiden ja ihon terveyteen.

Myös Suomen Eläinlääkäriliitto on ottanut kantaa koirien jalostuksen haittapuolista. Liitto on esimerkiksi kehottanut, ettei lemmikkiä tulisi hankkia pelkän ulkonäön perusteella eikä lyhytkuonoisten lemmikkien kuvia tulisi käyttää mainonnassa. Lemmikkiä hankkiessa tulisi olla lähtökohtana, että eläin on terve.

Koirilla on oikeus terveeseen elämään, ja omistajalla on vastuu olla asioista perillä.

Omistajien vastuuttomuus uutta perheenjäsentä hankkiessa pistää väistämättä ihmetyttämään. Miten on mahdollista, että vielä tänäkään päivänä ei olla tietoisia tiettyjen sairaiden koirarotujen ongelmista? Mielestäni tietämättömyys ei enää ole hyväksyttävä syy, vaan ongelmana on omistajien välinpitämättömyys tai ulkonäkökeskeisyys.

Jalostusasiantuntija ja tutkija Katariina Mäen mukaan ääripiirteiset koirarodut koetaan hauskan näköisinä ja samalla erikoisina. Koiran omistajan tulisi kuitenkin tutkia huolellisesti valitsemansa koirarodun terveydentila ja ottaa vastuu päätöksistään. Koiran kasvattaja ei kanna yksin vastuuta. Ostopäätös sairaasta rodusta on suora tuki niiden jalostukselle.

Mäen mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on kuitenkin nähtävissä trendi lyhytkuonoisten rotujen rekisteröintien laskussa. Ääripiirteisiä koiria ei siis hankita enää niin runsaasti. Mäki kertoo trendin olevan päinvastainen Englannissa, siellä sairaiden rotujen suosio on viime vuonna ollut kovassa kasvussa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Pohjoismaat ovat ottaneet uutisoinnista opikseen, ja olemme liikkumassa parempaan suuntaan.

Miten voisimme sitten lisätä entisestään tietoisuutta terveysongelmaisista koiraroduista? Mäen mielestä on tärkeää pitää esillä oikean elämän tapauksia ja omistajien tarinoita. Median tulisi keskittyä näyttämään, millaisia koirien terveysongelmien käytännön vaikutukset ovat, ja mitä ratkaisuja niihin voidaan tarjota. Pelkällä kauhistelulla ei päästä pitkälle.

Uusi eläinten hyvinvointilaki astuu voimaan ensi vuoden tammikuussa. Laki tulee puuttumaan myös koirien jalostukseen. Uuden lain mukana tulevat myös tarkemmat säännökset koskien kiellettyä jalostusta, ja lisäksi jalostuksen käsitteelle tullaan antamaan tarkempi määritelmä. Lailla tullaan myös asettamaan selkeämmät raja-arvot esimerkiksi koirien ääripiirteille. Uskon, että tämä on askel kohti kestävämpää koirien jalostusta ja hyvinvointia.

Jutussa on hyödynnetty jalostusasiantuntija Katariina Mäen haastattelua.
Kuuntele mitä asiaa Mäellä on jalostukseen liittyvistä teemoista.