Kun olin pieni, opettelimme päiväkodissa askartelemaan Suomen lippuja. Ala- ja yläasteella puolestaan lauloimme koko koulun voimin Maamme-laulua. Varusmiespalvelukseni aikana kouluttajat taas puhuivat usein siitä, kuinka tärkeää on puolustaa omaa isänmaataan. Nämä kokemukset ovat tuttuja monille suomalaisille. Ei olekaan ihme, että isänmaallisuus eli patriotismi puhuttaa Suomessa paljon.
Vaikka minulle on puhuttu koko ikäni Suomesta ja suomalaisuudesta, en ole koskaan pitänyt itseäni kovinkaan patrioottisena ihmisenä. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä vähemmän olen kokenut rakkautta kotimaatani kohtaan. Siitä huolimatta saan aina jonkinlaisen hyvän olon tunteen, jos Suomi mainitaan positiivisessa valossa maailmalla. Myös suomalaisten menestys urheilun saralla saa minut hyvin iloiseksi. Tarkoittaako tämä, että olen sittenkin isänmaallinen ihminen? Se riippuu pitkälti siitä, miten asia määritellään.
Terminä isänmaallisuus ei ole mitenkään yksinkertainen. Monet eivät välttämättä tiedä, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Joillekin se voi merkitä suurta kotimaan ihannointia. Isänmaallisuus ei kuitenkaan ole pelkästään tätä, vaan siihen voi kuulua myös voimakas kritiikki omaa maata kohtaan. Esimerkiksi mielenosoituksiin osallistuminen ja kansalaistottelemattomuus voivat olla osa patriotismia.
Patriotismi on suomalaisille asia, josta monella on mielipide. Vuoden 2021 nuorisobarometrin mukaan peräti 98 prosentilla suomalaisista nuorista oli jonkinlainen näkemys isänmaallisuudesta. Hieman yli puolet vastaajista koki olevansa edes jonkin verran isänmaallisia.
Barometrissa oli havaittavissa vahvaa jakautumista. Poliittisesti oikealle itsensä sijoittaneet kokivat enemmän isänmaallisuutta kuin vasemmalle sijoittuneet. Monesti patriotismi saatetaan yhdistää juuri äärioikeistoon. Suomen lippu ja leijonavaakuna esiintyvätkin äärioikeistolaisten järjestöjen tunnuksissa. Tampereen yliopiston yliopistotutkijan Tuomas Teporan mukaan ääriliikkeet ovat ikään kuin kaapanneet jotkin symbolit itselleen. Hänen mukaansa näiden liikkeiden jäsenet haluavat esiintyä ainoina oikeina isänmaallisina ihmisinä.
Äärijärjestöt ovat varmasti yksi syy sille, miksi isänmaallisuuteen suhtaudutaan toisinaan epäilevästi. Teporan mukaan patriotismiin saatetaan usein liittää esimerkiksi muukalaiskammo. Olen itse tavannut useampia suomalaisuudestaan ylpeitä olevia ihmisiä, jotka korostavat “suomalaisten paremmuutta” muihin verrattuna. Jos tällaiset ihmiset ovat niin sanottuja suomalaisen isänmaallisuuden edustajia, on ymmärrettävää, miksi moni ei välttämättä edes halua kokea ylpeyttä kotimaastaan.
Patriotismi herättää joissain negatiivisia tunteita, mutta se voi olla myös yhdistävä asia. Toisinaan ihmiset saattavat ilmaista voimakasta isänmaallisuutta oman maan onnistumisen myötä. Teporan mukaan näin voi käydä myös niille, jotka eivät pidä itseään juurikaan isänmaallisina. Jääkiekon maailmanmestaruuden voittaminen saa monet lajista vähän kiinnostuneetkin juhlimaan kaduille. Tämän vuoden keväällä euroviisuhuumasta puolestaan nauttivat useat sellaiset ihmiset, jotka eivät normaalisti kilpailua seuraa.
Mielestäni on hienoa, jos pystyy kokemaan ylpeyttä kotimaastaan.
Parhaimmillaan isänmaallisuudesta voi olla erittäin paljon hyötyä vaikeina aikoina. Esimerkiksi erilaiset kriisit voivat tuoda eri mieltä olevat ihmiset yhteen. Puolassa tehdyssä tutkimuksessa käsiteltiin patriotismin vaikutuksia koronaviruksen torjumiseen. Viruksen aiheuttama uhka oli saanut ihmiset miettimään ratkaisuja, miten he saisivat parhaiten suojeltua rakasta kotimaataan: osa halusi seurata kansainvälisiä suosituksia, kun taas osa toivoi maan rajojen sulkemista. Kaikilla oli kuitenkin yhteinen näkemys siitä, että omaa maata tulisi suojella.
En ole ehkä halunnut kokea isänmaallisuutta, sillä olen itse liittänyt siihen juuri negatiivisia asioita. Olen kuitenkin oppinut, ettei sen tuntemisessa ole mitään hävettävää. Mielestäni on hienoa, jos pystyy kokemaan ylpeyttä kotimaastaan. Yhtä lailla on myös tärkeää pystyä näkemään ne asiat, joissa on vielä kehitettävää. Ehkä isänmaallisuus tulisikin määritellä yhdistäväksi tunteeksi, johon ei liity minkäänlainen muiden syrjiminen. Loppujen lopuksi se voi saada aikaan paljon hyvää.
Jutussa on hyödynnetty Tampereen yliopiston yliopistotutkijan ja Helsingin yliopiston dosentin Tuomas Teporan haastattelua. Kuuntele isänmaallisuutta käsittelevä haastattelu alta.