Taide ei enää myy kivijalkakaupassa kuten se myi ennen. Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti on lisännyt taloudellista epävarmuutta taidealalla. Monet taidegalleriat ovat joutuneet lopettamaan tai kompensoimaan toimintaansa. Yle uutisoi syyskuussa 2023, että tamperelainen taidegalleria Himmelblau oli joutunut ottamaan pankkilainaa.
Näyttelyistäkin taiteilija joutuu maksamaan sen sijaan, että hänelle maksettaisiin. Raha liikkuu taiteilijalta toiselle, eikä valtavirran betonikattoa saada rikki. Näkyvyys on menestymisen A ja O, sillä se merkitsee toimeentuloa. Näkyvyyttä antavat gallerioiden lisäksi narratiivit ja sosiaalisen median algoritmit. Taide, jota voi julkaista lähes päivittäin, on näkyvintä ja siten myyvintä.
Vicen mukaan osa taiteilijoista on haastanut tekoälyohjelmistoista vastaavat tahot oikeuteen taiteensa varastamisen vuoksi. Oikeudenkäyntiprosessi on vielä käynnissä marraskuussa 2023. Sitä voi seurata Matthew Butterickin ylläpitämältä Stable Diffusion Litigation -sivustolta.
Kuviin erikoistuneet tekoälyohjelmistot, kuten Stability AI, DeviantArt ja Midjourney analysoivat suuria määriä kuvia ja ennustavat, mitkä pikselit sopisivat toistensa viereen. Syntyy uusi teos.
Näkyvyys on menestymisen A ja O, sillä se merkitsee toimeentuloa. Näkyvyyttä antavat gallerioiden lisäksi narratiivit ja sosiaalisen median algoritmit. Taide, jota voi julkaista lähes päivittäin, on näkyvintä ja siten myyvintä.
Tekoälyn kehitykseen käytettyjä kuvia on viety Githubin kaltaisista isoista datapankeista. Hyödynnettyä dataa varten on kerätty taiteilijoiden teoksia luvattomasti. Osa tekoälyohjelmien tuottamista kuvista ovat niin samankaltaisia taiteilijoiden alkuperäisten töiden kanssa, että työt ovat lähes identtisiä keskenään. Kyse on siis plagioinnista, joka on väärentämisen muoto.
Tekoälysovellusten arvellaan tuottaneen taiteilijoille vahinkoa ympäri maailmaa viiden miljardin dollarin arvosta. Vertailukohtana Suomessa taideväärennöksiä on esiintynyt kymmenien miljardien eurojen edestä.
Ohjelmistoja on jo hyödynnetty tilanteissa, joissa tarkoitus on ollut esittää alkuperäistä, taiteilijan luomaa taidetta. Sony Worldin valokuvakilpailussa maaliskuussa 2023 palkittiin berliiniläisen Boris Eldagsenin salaa tekoälyllä tekemä kuva. Vilppi kävi ilmi vasta tekijän tunnustaessa.
Miten tekoäly vaikuttaa taidemyyntiin? Maalatun teoksen voi helposti tutkia väärennökseksi tekniikan avulla, ja tekoäly ei vielä tekniikassaan vertaudu aitoihin maalauksiin.
Siten, että määrä korvaa laadun. Nopea tuotteistaminen takaa tavan myydä krääsää useassa eri muodossa, ja mahdollisuus luoda taidetta käden käänteessä räätälöi taiteen kuluttajalle. Räätälöimistä harjoittivat väärentäjämaalaritkin, mutta hitaammin ja tehottomammin.
Verkossa harva teos lasketaan tarpeeksi laadukkaaksi tai taidemaiseksi tullakseen tekijäoikeuksien alaiseksi. Tekijänoikeudet voi saada se taho, joka tuottaa itsenäisen ja taiteellisena pidettävän teoksen. Ei siis ole selkeää, onko tekoälyllä tuotettu taiteilijan nimissä oleva teos tekijänoikeuksien alainen, mikä voi puolestaan häiritä oikeustaistelua. Taidemarkkinoihin kohdistuvat vaikutukset eivät riipu tekijänoikeuspykälistä. Teoksia ostetaan muin perustein.
Nyt merkitsee narratiivien sijaan suosio ja kuvattavuus. Teoksia ostetaan taiteilijan persoonan tai taiteessa kuvatun hahmon tai taiteen hyödyntämisen vuoksi, ei kulttuuriperinnön. Ilmiö näkyy myös tilallisen taiteen nousussa. Van Goghin perintö elää uudella tavalla immersiivisissä galleriakokemuksissa, joissa seinät liikkuvat teosten tahtiin. Olohuoneita saattaa koristaa arvotaulujen sijasta printit tai yksittäisten fanitaiteilijoiden animejulisteet. Kokija voi asettaa itsensä osaksi tilaan, ottaa kuvia, tehdä siitä osan itsestään tai ilmentää itseään taiteen avulla.
Taiteesta on tullut aktiivista kulttuurin tuottamista – eikä se aina ole paha asia, jos alkuperäiset vaikutteet tunnustetaan. Väärennetty valokuva on väärennös siinä missä taulukin, vaikka se ei suoraan vääristäisikään historiaa. Se on asiakkaan pettämistä. Hikitehtaat ja tuoterahdit ovat taas muutamia lisätaakkoja jo valmiiksi epäilyttävään taidemarkkinamuutokseen. Hypertodellisessa maailmassa ei enää ole väliä sillä, mikä tai kuka on luonut teoksen. Tärkeintä on vain sen käsin kosketeltava muovailtavuus.
Alla entisen rikosylikonstaapelin ja nykyisen taideasiantuntijan Kimmo Nokkosen haastattelu. Nokkonen on ollut päätutkijana Suomen suurimmassa taideväärennösrikostutkinnassa, ja on parhaillaan kirjoittamassa tutkintaprosessista kirjaa. Kirjan on määrä ilmestyä keväällä 2024.