Nuoruuden – ellei koko elämän – intohimon voi löytää minä hetkenä hyvänsä. Tämän tietää Max Nikkari, jonka roolista nuorisovaltuustossa tuli tammikuussa vuosi täyteen.

– Lukion jälkeen etsin uutta tarkoitusta elämälle, kun uintiharrastus loppui. Treenejä oli kymmenisen kertaa viikossa niin siihen aika silloin aika lailla meni.

Nikkari haki uintiuransa päätyttyä entisen lukionsa opiskelijakunnan hallitukseen, jonne hän myös pääsi. Myöhemmin samana vuonna hän eteni opiskelijakunnan puheenjohtajaksi, minkä ansiosta vaikuttaminen alkoi kiinnostamaan häntä yhä enemmän.

Entinen SM-tason uimari Nikkari toimii nykyään Tampereen nuorisovaltuuston edunvalvontatiimissä vaikuttamisvastaavana ja yhtenä valtuuston varapuheenjohtajista. Nuorisovaltuustoon hän löysi tiensä ystäviensä avulla, jotka ovat myös osallistuneet valtuuston toimintaan. Sen lisäksi Nikkari on lukenut nuorisovaltuuston mielipidekirjoituksia Aamulehdestä lapsesta asti, mikä on myös vaikuttanut kiinnostuksen heräämiseen.

Nikkaria kiinnostaa vaikuttamisessa mahdollisuus saada asioita konkreettisesti aikaan, työn jäljen näkeminen sekä muiden auttaminen. Häntä inspiroi valtuuston tehtävissä se, että on mahdollista tehdä positiivinen muutos ympäristöön ja sitä kautta laajemmin maailmaan.

– Koen myös, että olen hyvä vaikuttamisessa.

Tampere edelläkävijänä

Tampereen nuorisovaltuusto on toiminut vuodesta 1998, jolloin se toimi vielä nimellä nuorisofoorumi. Nimi vaihdettiin nuorisovaltuustoksi 2015. Nikkari kertoo, että Tampere on nuorten kuuntelemisessa edelläkävijä Suomessa.

– Nuorisovaltuustolla on suora aloiteoikeus kaupunginvaltuustoon, mikä oli vielä muutama vuosi sitten harvinaista verrattuna muiden kuntien nuorisovaltuustoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että juuri täysi-ikäistyneet ja alaikäiset nuoret saavat toimittaa aloitteita suoraan kaupunginvaltuustolle.

Nuoret äänestäjinä

Nikkari seurasi talven presidentinvaaleja tarkasti, ja hän näkee nuoret suhteellisen samanlaisina äänestäjinä kuin aikuiset. Yhtenä erona hän kuitenkin mainitsee äänestämisaktiivisuuden, joka on nuorilla heikompi kuin keski-ikäisillä ja eläkeläisillä.

– Tuntuu, että nuoret puhuvat äänestämisestä aika vähän. Vanhemmat ihmiset tuntuvat puhuvan enemmän äänestämisestä yleisellä tasolla arjessa, ja vaalikahvit ovatkin monelle aikuiselle ja eläkeläiselle tärkeä asia.

Tamperelaisten nuorten valveutuneisuus äänestämisestä ja vaikuttamisesta sekä halu saada äänensä kuuluviin ilahduttaa kuitenkin Nikkaria. Ilman nuorien ääniä ison ihmisryhmän ääni jää kuulematta.

Keski-ikäisiltä ja vanhemmilta äänestäjiltä Nikkari toivoo, että he ajattelisivat äänestäessään myös sitä, mitä ehdokkaat ajattelevat nuorille jätettävästä tulevaisuudesta ja mitä he ovat valmiita tekemään sen eteen.

Äänestysikäraja on Nikkarin mielestä tällä hetkellä liian korkea. Hän kertoo, että moni nuori seuraa valtakunnanpolitiikkaa ja lukee uutisia, minkä voi huomata aktiivisesta keskustelusta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Jos yhteiskunta asettaa lukioikäisille nuorille rikosoikeudellisen vastuun, niin miksi kyseisen ikäiset nuoret eivät olisi tarpeeksi vastuullisia äänestämään myös vaaleissa?

Urahaaveet muualla

Tulevaisuudessa Nikkari näkee itsensä vaikuttamistehtävissä mutta aikoo kuitenkin lähteä luomaan uraa jollekin muulle alalle, jota vielä etsii. Valtuustovaikuttamisen lisäksi häntä kiinnostavat järjestötoiminta ja hyväntekeväisyys.

Muita nuoria hän myös rohkaisee vaikuttamaan ja äänestämään.

– Jokaisen äänellä on merkitys. Jos ihmiselle on annettu mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi äänestämällä, miksi hän ei sitä tekisi? Demokratian vapauteen kuuluu myös jokaisen ihmisen vastuu. Tilanne, jossa tietyt harvat ihmisryhmät saavat päättää tulevaisuuden suunnan, ei ole hyvä kenellekään.