Jopa joka kolmas kannabista käyttävä nuori on viimeisen puolen vuoden aikana harkinnut joko käytön lopettamista tai vähentämistä, paljastaa hiljattain julkaistu Turun yliopiston tutkimus. Aikaisemmissa suomalaistutkimuksissa on keskitytty kartoittamaan kannabiksen käytön yleisyyttä, ei niinkään kannabiksen käyttönsä ongelmaksi kokevien osuutta.

Tutkimuskyselyssä kannabiksen käytön haittavaikutuksiksi nimettiin esimerkiksi muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen sekä käytön aiheuttamat ajanhallinnalliset haasteet. Väitöskirjatutkija Jasmin Lostedtin mukaan lopettamista tai vähentämistä harkitsevien osuuden suuruus on yllättävä.

– Hoitoon hakeudutaan verrattain hyvin vähän, kertoo Lostedt.

Kynnys hoitoon hakeutumiseen on hyvin korkea etenkin alaikäisillä

Avun piirin ulkopuolelle jäädään monenlaisista syistä, eikä terveydenhuollosta välttämättä aina saada toivotunlaista apua. Lostedt kertoo, että monia nuoria huolestuttavat esimerkiksi päihdeongelmiin liittyvät stigmat tai juridiset ja yksityiselämään liittyvät seuraamukset.

– Moni saattaa esimerkiksi pelätä rikosrekisterimerkintää huumeiden hallussapidosta tai sitä, että koulussa tai työpaikalla joutuu ongelmiin. Suomessa esiintyy paljon sekakäyttöä, ja pelkkää kannabista käyttävistä monet ovat alaikäisiä. Etenkin heitä nämä asiat saattavat pelottaa paljon.

Mielenterveysongelmiin apua hakeva voi myös joutua evätyksi hoidon piiristä kannabiksen käytön takia. Toisaalta hoidossa saatetaan myös keskittyä pelkkään kannabiksen käyttöön, vaikka päihteiden käytön ulkopuolisia ongelmia olisi ja niihin kaivattaisiin kipeimmin apua. Päihde- ja muu mielenterveystyö nähdään siis usein yhtenäisenä yhden koon pakettina, mikä voi tehdä palveluista monelle vaikeasti lähestyttäviä.

– Tässä toivoisin tulevaisuudessa näkyvän muutosta. Etenkin moni alaikäinen päätyy hoitoon vasta pakotettuna, Lostedt harmittelee.