Nuorten mielenterveysongelmat eivät ole vähentyneet koronapandemian jälkeen, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Ei ole yllättävää, että mielenterveyden ongelmat lisääntyivät koronapandemian aikana. Pandemian jälkeen ongelmien odotettua vähenemistä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Lähes kolmen neljästä tytöstä raportoidaan kärsivän ainakin yhdestä mielenterveysongelmasta kevään 2023 terveyskyselyssä.
Koronapandemia näkyy edelleen nuorten mielenterveysongelmissa
- Mielenterveysongelmien määrä nuorten keskuudessa kasvoi huomattavasti koronapandemian aikana.
- Keväällä 2023 tehdyssä kyselyssä ilmeni, että 8.- ja 9.- luokkalaisista tytöistä lähes 73 % kärsii edelleen mielenterveysongelmista.
- Poikien osalta tilanne on hieman parantunut, mutta silti pandemiaa edeltävää tilannetta huonompi.
- Transnuorilla mielenterveyden ongelmat ovat vähentyneet huomattavasti pandemian jälkeen.
THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu tuo esille koronarajoitusten ja yksinäisyyden lisäksi myös lisääntyneen sosiaalisen median käytön yhtenä syynä mielenterveysongelmien lisääntymiselle. Mahdollisen haitallisen sisällön lisäksi sosiaalinen media voi altistaa myös häirinnälle.
– Lisäksi sosiaalisen median runsas käyttö on tietysti pois muusta hyvinvoinnille oleellisesta tekemisestä.
Poikien mielenterveysongelmat lisääntyivät myös koronapandemian aikana, mutta ovat sen jälkeen kääntyneet laskuun. Tilanne on siis hieman suotuisampi kuin tytöillä, vaikka ei vastaakaan pandemiaa edeltänyttä tasoa.
Transnuorilla tilanne vaikuttaa olevan päinvastainen, mutta myös lähtötilanne oli eri. Transnuorilla on enemmän mielenterveyden ongelmia verrattuna cissukupuolisiin, mutta pandemian jälkeen niiden määrä on vähentynyt.
Lisääntyneeseen ahdistuneisuus- ja masennusoireiluun ei ole yhtä selvää syyllistä
Kiviruusun mukaan ei ole yhtä selkeää syytä sille, etteivät mielenterveysongelmat ole vähentyneet koronapandemian jälkeen. Yksi mahdollinen syy on se, että pandemian aikana alkaneiden oireilujen osalta on vielä korjausvelkaa.
– Koronapandemian päättymisellä on pitkä häntä ja mielenterveysongelmista kestää toipua.
Kiviruusu mainitsee myös, että koronapandemian jälkeen on noussut esille muitakin kriisejä, joilla voi olla osansa nuorten mielenterveysongelmissa. Esimerkiksi sodat ja talousahdinko voivat vaikuttaa negatiivisesti.
Oleellista tilanteen parantamiseksi olisi huolehtia niistä nuorista, jotka nyt oireilevat. On mahdollista, että jo seuraavassa, vuoden 2025 terveyskyselyssä tilanne on parempi. Tärkeää olisi myös kiinnittää huomiota yksilöitä isompaan kuvaan. Jos esimerkiksi vähemmistöjä kohdellaan huonosti, ei voi olla iso yllätys, jos siitä seuraa myös mielenterveyden ongelmia.
– Tämä ei ole pelkästään yksilöiden juttu, Kiviruusu tiivistää.