Barometrin vastaajista kolme neljäsosaa suhtautui myönteisesti tai neutraalisti seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseen ortodoksisen kirkon sisällä. Puolet vastaajista hyväksyisi samaa sukupuolta olevien parien siunaamisen kirkossa, mutta avioliittoon vihkimisen hyväksymisen kannalla oli vain pieni osa.

– Ortodoksisessa kirkossa avioliitto on yksi sakramenteista. Kirkon opetuksessa se käytännössä rajautuu naisen ja miehen väliseksi, kertoo käytännöllisen teologian professori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta.

Vastaajista kirkon luottamushenkilöt, eli esimerkiksi seurakunnanvaltuuston jäsenet, olivat työntekijöitä myönteisempiä muutokselle. Työntekijöistä taas hengellisen työn tekijät, eli papit ja kanttorit, olivat muita työntekijöitä avoimempia. Metso arvelee tämän johtuvan siitä, että he ovat läheisemmin tekemisissä seurakuntalaisten kanssa kuin esimerkiksi toimistotyöntekijät tai taloushallinto.

Tulevaisuudessa vähemmistöt mukaan keskusteluun

Metso kertoo, että barometrin tulos voisi antaa ortodoksiselle kirkolle mahdollisuuden jatkaa keskustelua seksuaalivähemmistöjen aseman parantamisesta. Yksi seuraavista askelista voisi olla myös vähemmistöjen edustajien ottaminen mukaan keskusteluun, jota on aiemmin lähinnä käyty ilman heitä.

Metso ei kuitenkaan näe, että ortodoksikirkon avioliittokäsityksen laajentaminen koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja olisi lähitulevaisuudessa mahdollista.

– Avioliittoa koskevan opetuksen ympärillä vallitsee ymmärrys muuttumattomuudesta, Metso kertoo.

Lisäksi Suomen ortodoksinen kirkko on osa kansainvälistä yhteisöä, jonka opillisesta linjasta Suomen kirkko ei oikeastaan voi poiketa, jos se haluaa olla osa yhteisöä.

Avioliiton sijaan vaihtoehtoinen toimitus voisi esimerkiksi olla parien siunaaminen. Tällainen rituaalisen ulottuvuuden sisältävä toimitus olisi Metson mukaan “liturginen innovaatio”, jollaista ei ole ortodoksisen kirkon piirissä aiemmin tunnettu.