Tuija Suonpää on toiminut suutariyrittäjänä 17 vuotta. Hän on erikoistunut nahkatöihin. Erityisesti kelien vaihtuessa suutarilla riittää kysyntää.

Vaatteiden loppuun käyttäminen edistää hyvinvointia – ”Kuluttamisen vähentäminen voi olla hyväksi myös itselle”

Tutkimuksen mukaan uusien vaatteiden ostamisen sijaan kannattaisi tutustua oman vaatekaapin sisältöön. Hyötyjä kertyy ympäristön lisäksi kuluttajalle itselleen.

Vaatteiden käyttö elinkaarensa loppuun asti voi parantaa kuluttajan hyvinvointia, selviää Vaasan yliopiston tutkimuksesta. Väitöskirjatutkija Essi Vesterisen mukaan tutkimuksessa löydettyjä positiivisia hyvinvointivaikutuksia on monia.

— Aikaa säästyy kaupoissa kiertelyltä, ja olo on rauhallisempi, kun jatkuvaa tarvetta trendien seuraamiseen ei ole.

Tutkimuksessa parantunutta hyvinvointia selitti niin ikään parantunut kehonkuva. Yhteydestä on viitteitä, vaikka aihe vaatiikin Vesterisen mukaan lisätutkimusta.

— Sen sijaan, että vertaa koko ajan itseään johonkin ideaalin, voi keskittyä tutustumaan itseensä.

Tutkimuksessa käsiteltiin 140:tä blogipostausta ostolakkoa pitäneiltä bloggaajilta sekä 661 kuluttajan kyselyvastauksia.

Mansen Suutarilla korjataan kenkien lisäksi esimerkiksi nahkatakkeja ja laukkuja.

Sosiaaliset normit tukevat kulutusta

Vaatteiden ylikulutus liittyy Vesterisen mukaan enemmän yhteiskunnan luomiin sosiaalisiin tarpeisiin. Kulutuksen vähentämistä perustellaan usein ulkoisilla tekijöillä, mutta tuore tutkimus antaa mahdollisuuden myös uusille keinoille.

FAKTA

Miksi vaatteita kulutetaan liikaa?

  • Muotitrendit menevät nopeasti ohi.
  • Vaatteiden käyttökerrat jäävät vähäisiksi.
  • Verkkokaupat markkinoivat tuotteitaan ainutlaatuisina tarjouksina, jolloin eksklusiivisuuden kuva saa kuluttajan toimimaan nopeasti.
  • Kuluttaja ei usein pysähdy miettimään ostotarvettaan vaan toimii impulsiivisesti.

— Vallalla oleva diskurssi on se, että kuluttamista pitäisi vähentää, koska se on hyväksi muille. Kuluttamisen vähentäminen voi kuitenkin olla hyväksi myös itselle.

Vesterinen muistuttaa, että koko vastuu ei voi olla kuluttajalla. Lainsäädännön työkaluja, kuten vero-ohjausta, olisi mahdollista käyttää. Tärkeää olisi saada kuluttajat kyseenalaistamaan nykyistä kulutuskulttuuria, mikä voisi olla mahdollista nostamalla henkilökohtaisia hyvinvointivaikutuksia esiin.

— Ympäristön kannalta ei ole merkitystä, mikä motivaatio suotuisalla käytöksellä on.