Suomalaiset eivät kannata englannin kielen nostamista yleiseksi käyttökieleksi, selviää Oma kieli ry:n toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Enemmistö kokee oikeuden asioida omalla äidinkielellään tärkeänä ja kansalliskielten saatavuuden tasa-arvokysymyksenä. Myös koulutus herättää vahvoja mielipiteitä: yli kolme neljäsosaa uskoo, että äidinkielisellä opetuksella saavutetaan parempia oppimistuloksia.

Oma kieli ry on poliittisesti sitoutumaton, kansalliskielten tueksi perustettu kansanliike.

Tampereen yliopiston suomen kielen professori Johanna Vaattovaaran mukaan rinnakkaiskielisiä käytänteitä tulisi kehittää. Esimerkiksi englanninkielisten palvelujen tarjoaminen on eduksi, kunhan huolehditaan myös kotimaisten kielten palveluiden ylläpidosta.

– Niin kauan, kun huolehditaan, että myös kotimaiset kielet on siinä rinnalla vahvasti ja ensisijaisesti käytössä, ei tilanne ole huolestuttava.

Kieli tasa-arvokysymyksenä

Oikeus elää ja asioida suomeksi tai ruotsiksi koetaan tärkeänä sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa. Kaksi kolmasosaa kyselytutkimukseen vastanneista piti englanninkielisenä järjestettäviä koulutusohjelmia tai pelkästään englanninkielisiä palveluita laajasti syrjivinä käytäntöinä.

Englannin kielellä järjestettävän koulutuksen uskotaan heikentävän koulutuksen laatua ja äidinkielen osaamista. Noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista pelkää vieraskielisen opetuksen vaarantavan äidinkielen oppimista.

Vaattovaaran mielestä on ymmärrettävää huolestua oman äidinkielen asemasta. Hänen mukaansa eletään aikaa, jossa käydään kielipoliittisia kamppailuja ja englannin kielen ylivaltaa pidetään uhkana.

– Suomen kielen tilanne on kuitenkin hyvä. Niin kauan kun [kieltä] arvostavaa asennetta on ja kieltä käytetään yhteiskunnassa joka saralla, ei vaaraa kielen katoamisesta ole.