Kuvituskuva. Sven Brandsma / Unsplash

Yli 90-vuotiaiden terveyserot ovat kasvussa: korkeasti koulutetut voivat paremmin

Erot sosioekonomisessa asemassa heijastuvat terveyteen myös vanhalla iällä. Työntekijäammateissa toimineet arvioivat terveytensä huonommaksi ja kuolevat nuorempina.

Tervaskannot 90+ -tutkimushankkeen uusimpien tulosten mukaan yli 90-vuotiaat ovat aiempaa toimintakykyisempiä, ja heistä yhä suurempi osa asuu kotona. Sosioekonominen asema vaikuttaa kuitenkin myös vanhusten terveyteen.

Tervaskannot 90+ tarkastelee yli 90-vuotiaiden tamperelaisten elämäntilannetta, terveyttä ja toimintakykyä. Tampereen yliopiston tutkimuskokonaisuus on jatkunut jo kohta kolmekymmentä vuotta: ensimmäinen kysely on tehty vuonna 1995 ja uusin vuonna 2022.

FAKTA

Yli 90-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vauhdilla

  • 90 vuotta täyttäneiden ikäluokka on yksi nopeimmin kasvavista ikäluokista.
  • Vanhusten toimintakyky on parantunut ja yhä useampi yli 90-vuotias asuu kotona.
  • Erot sosioekonomisessa asemassa heijastuvat terveyteen myös vanhuksilla.

Kyselyn tulokset kertovat, että työntekijäammateissa toimineet arvioivat terveydentilansa heikommaksi kuin toimihenkilöammateissa toimineet.

Tutkimushankkeen johtaja, yliopistotutkija Linda Enroth Tampereen yliopistosta toteaa, että arvio omasta terveydestä kertoo ihmisen terveydentilasta paljon.

– Se ennustaa niin kuolleisuutta, pitkäaikaishoitoon päätymistä kuin toimintakyvyn säilymistä.

Koulutustausta vaikuttaa myös elinajanodotteeseen: korkeasti koulutetuilla elinajanodote on pidempi. Koulutusryhmien väliset erot terveydessä ovat Enrothin mukaan ylipäätään kasvaneet.

– Useat tutkimukset viittaavat siihen, että eriarvoisuus on kasvussa. Tervaskannot 90+ -hankkeen tulokset osoittavat, että sosioekonomiset erot ovat kasvussa myös yli 90-vuotiaiden joukossa.

Korkea koulutus tarkoittaa fyysisesti kevyempää työtä ja parempia resursseja

Korkeasti koulutetuilla on usein parempi terveydenlukutaito, eli kyky etsiä ja arvioida terveyttä koskevaa tietoa sekä soveltaa sitä käytännössä. Koulutus vaikuttaa myös siihen, päätyykö tekemään fyysisesti raskasta työtä vai ei: työolosuhteet ovat yksi iso tekijä terveyserojen taustalla.

Enroth toteaa, että jos eriarvoistumiskehitystä halutaan jarruttaa, on heikommassa asemassa olevia tuettava. Yhteiskunnan on varmistettava se, että sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsee oikea-aikaisesti ja kaikilla on varaa lääkkeisiin.

– Erilaiset säästötoimenpiteet ja heikennykset osuvat pahiten yleensä heikoimmassa asemassa oleviin. Esimerkiksi kotipalveluiden ja ympärivuorokautisen hoivan kattavuuden lasku saattavat lisätä eriarvoisuutta. Ne, joilla on koulutusta tai hyvät sosiaaliset verkostot, pystyvät paremmin navigoimaan monimutkaisessa palvelujärjestelmässä. Vahvemmilla ovat myös ne, joilla on varaa hankkia vaikkapa yksityistä kotipalvelua.