Lapsia leikkimässä Tammelan koulun pihalla 30.9.2024. Kuvituskuva.

Oppilaiden lisääntyneisiin keskittymisongelmiin on ratkaisu – Tutkija kyseenalaistaa, miksei yhteistyöhön haluta panostaa koulussa

Lasten keskittymisongelmien lisääntyessä opettajien työssäjaksaminenkin on heikentynyt. Tutkija Reija Jyrkisen mukaan monialaisesta työstä lasten itsesäätelytaitojen parantamiseksi luokissa saattaisi löytyä ratkaisu molempiin ongelmiin.

FAKTA

Reija Jyrkisen väitöstutkimus

  • Itä-Suomen yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessa Jyrkinen selvitti monialaisen yhteistyön hyötyjä alakouluikäisten lasten itsesäätelytaitojen kehittämiselle.
  • Monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan muun muassa opettajien, kuraattorin ja koulupsykologin yhteistyötä.
  • Tärkeimmiksi itsesäätelytaidoiksi koulumaailmassa Jyrkinen määritti tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taidon, keskittymisen taidot ja tarkkaavuuden.

Tutkija Reija Jyrkisen mukaan opettajat ovat raportoineet lasten itsesäätelytaitojen heikkenemisestä. Merkittäväksi syyksi nimetään lisääntynyt älypuhelimien käyttö, mikä vaikuttaa keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin sekä jopa oppilaiden vireystilaan. Tekijöiksi kerrotaan myös rajojen asettamisen haasteet kotona ja kulttuurierot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lisääntyessä.

Huomionarvoiseksi Jyrkinen mainitsee myös unen ja ravinnon merkityksen.

Itsesäätelytaidot ovat taito, eivät ominaisuus

Tilanteen korjaamista vaikeuttaa se, että Jyrkisen mukaan monet opettajat eivät tiedä itsesäätelytaitojen olevan opeteltavissa olevia taitoja vaan pitävät niitä ominaisuuksina. Luokanopettajan pedagogisissa opinnoissa niistä ei mainita juuri mitään.

Tiedonpuutteen lisäksi pulmana on myös asioihin puuttuminen yksilöinä ja vasta silloin, kun ongelmia alkaa esiintyä. Usein opettaja siirtää häiriötä aiheuttavan tai keskittymiskyvyttömän oppilaan kuraattorille tai psykologille, joka taas työskentelee lapsen kanssa yksin.

Jyrkisen mukaan on tärkeää yhdistää eri asiantuntijoiden osaamisalueet moniammatilliseksi työryhmäksi, kun halutaan parantaa luokkaoloja sekä oppimistuloksia. Hän toteaa, että tuloksellisempaa on myös opettaa nuorille itsesäätelytaitoja jo ennen ongelmien ilmaantumista. Silloin nuori ei koe epäonnistuneensa vaan saa yhteisen oppimiskokemuksen luokkatovereiden kanssa.

– Itsesäätely vaatii ulkoapäin tulevaa ohjausta, jotta siitä vähitellen tulee lapsen sisäinen ohjaustapa. Aikuisten ei tule moittia vaan kannustaa.

Moniammatillisuus osaksi koulujen arkea

Jyrkisen mukaan Suomessa on kehitetty materiaalia moniammatillisuuden eduista itsesäätelytaitojen opettamisessa, mutta sen konkreettiseen toteutukseen pitäisi vielä löytää motivaatiota.

– Meiltä puuttuu kouluista yhdessä tekemisen tapa, kommunikaatio ja yhteinen suunnittelu. Parhaimmillaan moniammatillinen yhteistyötiimi vähentäisi kouluhenkilökunnan kuormitusta ja parantaisi oppimistuloksia sekä oppilaiden itsetuntoa.

Yhteistyö pitäisi saada juurrutettua koulun arkeen pieninä arjen rutiineina. Jyrkisen mukaan harvoin kukaan myöskään taistelee yksin itsesäätelyongelmien kanssa, ja siksi moniammatillisen työryhmän jalkautuminen luokkahuoneisiin on tärkeää.