Nuorista lähes viidennes on kokenut väkivallalla uhkaamista. Määrä on kasvanut vuoden 2020 tutkimukseen verrattuna.
Tilastot käyvät ilmi vuoden 2024 nuorisorikollisuuskyselystä. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Karoliina Suonpään mukaan väkivallan uhan kasvuun ei löydy yksiselitteistä syytä. Luku on vaihdellut useasti vuosien saatossa. Yksittäisen vuoden tulokselle ei kannata hänen mukaansa antaa liikaa painoarvoa kokonaiskuvaa arvioidessa.
– Tässä on tällaista aaltoliikettä havaittavissa.
Tutkimuksen mukaan valtaosa nuorten tekemistä rikoksista ei etene poliisille asti tutkittavaksi. Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan pahoinpitelyn uhreista ainoastaan 14 prosenttia kertoo teon tulleen poliisin tietoon. Nämä ovat yleensä vakavampia rikoksia. Sama ilmiö on havaittavissa myös aikuisväestön keskuudessa. Mitä lievempi rikos on kyseessä, sitä useammin se puuttuu poliisin tilastoista, Suonpää kertoo.
Yleisin kokemus on väkivallalla uhkaaminen
- Nuoret kokevat yhä enemmän väkivallalla uhkaamista.
- Valtaosa nuorten tekemistä rikoksista ei etene viranomaistutkintaan. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhreista vain 14 prosenttia kertoo teon tulleen poliisin tietoon.
- Yleisimpiä uhrikokemuksia tutkimuksen mukaan olivat väkivallalla uhkaaminen, verkkokiusaaminen sekä vahingonteot ja varkaudet.
- Nuorisorikollisuuskyselyä on toteutettu vuodesta 1995 alkaen. Keväällä 2024 kyselyyn osallistui 8 221 yhdeksännen luokan oppilasta 101 koulusta ympäri Suomea.
Kyselyaineistossa väkivallan uhkaa kertoi kokeneensa 19 prosenttia vastaajista kuluneen vuoden aikana. Kaikista vastaajista 3 prosenttia kertoi kantaneensa jonkinlaista asetta mukanaan.
– Useimmiten syyksi kerrottiin itsepuolustustarkoitus, Suonpää kertoo.
Videokuvaus on tullut osaksi pahoinpitelyitä
Suonpään mukaan poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa näkyy se, että pahoinpitelyt ovat osittain ryhmäilmiö. Tähän liittyy vahvasti väkivaltaisuuksien videokuvaaminen ja jakaminen esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla. Yli puolet nuorista oli nähnyt sosiaalisessa mediassa videon, jossa vierasta nuorta kiusattiin ja nöyryytettiin.
Tutkimuksen mukaan ainoastaan 13 prosenttia nuorista, jotka ovat joko kuvanneet tai joutuneet kuvauksen uhriksi, ovat ilmoittaneet siitä aikuiselle.
– Ajattelen, että tämä on välineiden mahdollistama ilmiö. Mahdollisuus kuvata löytyy lähes kaikilta. Voidaan miettiä, madaltaako se kynnystä tällaiseen, kun videoita näkee ja huomaa, että muutkin tekevät niin.
Suonpää pitää ongelmallisena sitä, että usein kysytään, miksi nuoret tekevät jotakin. Välillä hänen mukaansa voitaisiin pohtia, mitä aikuiset tai poliisi ovat tehneet sen eteen, että he olisivat nuorten luottamuksen arvoisia. Aikuisten ja poliisien pitäisi pystyä viestimään, että nuoret saavat heiltä apua.
Lähtökohtaisesti Suonpäästä tuntuu siltä, että valtaosa nuorista ei ihaile rikoksia ja pitää tuomittavana, että niitä tehdään. Suurin osa nuorista myös kannattaa jonkinlaisia seuraamuksia rikollisista teoista.