Kirkon jäsenmäärä laskee, mutta rippikoulu pitää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaverit, rippijuhlissa saatavat lahjat, sekä mahdollisuus toimia kummina ja mennä naimisiin kirkossa ovat edelleen merkittäviä syitä käydä rippikoulu. Myös perinteellä on merkitystä.

– On se ehkä jollain tavalla tapa meidän kirkossa. Suomessa on paljon sellaisia asioita, joita tehdään tavan vuoksi. Ajattelen, että se on hienoa. On mahtavaa, että meillä on edelleen tapoja, nuorisopastori Reetta Peltola sanoo.

Peltolan mukaan rippikoulussa kuunnellaan nykyään enemmän nuoria, ja rakennetaan palautteen avulla rippikoulua. Myös leirien oppituntien luentomaisuutta on vähennetty, ja yhdessä pohtimista ja ajatusten vaihtoa on lisätty. Moni nuori kertoo rippikoulun olevan hauska kokemus. Osa nuorista liittyy konfirmaation jälkeen mukaan seurakunnan nuorisotoimintaan.

– Pidän kaikista tärkeimpänä palautteena sitä, kun nuori konfirmaation jälkeen kertoo, että on saanut olla sellainen kun on. Ei ole pitänyt mahtua mihinkään muottiin, vaan on mahtunut sellaisena palasena myös kristityksi, Peltola kertoo.

Kuuntele Reetta Peltolan haastattelu alta. Haastattelusta on saatavilla myös tekstiversio.