Miten aseistakieltäytyminen toimii Suomessa? Reservistä eroaminen tapahtuu hakeutumalla täydennyspalvelukseen. Siinä hakija samalla ilmoittaa, että hän ei ole vakaumuksellisista syistä käytettävissä enää maanpuolustukseen. Reserviläisten halukkuuteen luopua aseista vaikuttavat monenlaiset syyt, arvot ja asenteet.

Aseistakieltäytyjäliiton järjestökordinaattori Aku Kervisen mukaan oikeus kieltäytyä reservistä pohjautuu samoille perusteille kuin oikeus kieltäytyä aseista: mielipiteen, omantunnon ja ajatuksen vapauteen. Nämä ovat kaikki turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

— Siinä mielessä se on varsin selkeä tapaus, että oikeusvaltiossa täytyy tällainen mahdollisuus säilyä.

Reservistä eronneita käsitellään mediassa monella tapaa. Yhtäältä heidän motiiveihinsa saatetaan suhtautua hyvin epäluuloisesti. Toisaalta heistä saatetaan rakentaa kuvaa, jossa korostetaan heidän kunnollisuuttaan ja, ehkä hieman yllättäen, jopa maanpuolustustahtoa.

— En koe, että se olisi mikään tabu, mutta toki siihen liittyy aika vahvoja stereotypiota.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin mahdollisuus kieltää reservistä eroaminen lain avulla. Kervinen pitäisi tämänkaltaista lainsäädäntöä vaikeasti toteutettavana.

— Melko repivä keskustelu siitä vähintään jouduttaisiin käymään, jos yritettäisiin tehdä tämmöinen omantunnon, uskonnon ja mielipiteen vapautta loukkaava lakiesitys.

Kuuntele Aseistakieltäytyjäliiton järjestökordinaattori Aku Kervisen haastattelu alta. Haastattelusta on saatavilla myös tekstiversio