Hiilen sitomisen lisäksi kaupunkiluonto lieventää myös kaupunkitulvia ja helleaaltoja, kertoo maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki.

Kaupunkiluonto voi sitoa hiiltä itseensä tehokkaasti – silti hiilinielukeskusteluissa painottuvat kaupunkien ulkopuoliset metsät

Jotta kaupunkien ilmastotavoitteet saavutettaisiin, pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä. Tarvitaan myös lisää hiilinieluja.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa hiilinielut, eli erilaiset hiiltä ilmakehästä sitovat mekanismit, ovat keskeisessä asemassa. Hiilinieluista keskustellessa huomio kiinnittyy kuitenkin helposti metsiin, vaikka oikein suunniteltuna myös kaupunkiluonnolla voisi olla merkittävä rooli hiilen sidonnassa.

Kaupungeissa sijaitseva kasvillisuus toimiikin tärkeänä hiilinieluna, kertoo Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki.

– Rakennetun ympäristön hiilinielut ovat tutkimusten mukaan yllättävänkin iso osa kaupunkien hiilinieluja. Olemme laskeneet Helsingissä, että esimerkiksi puistojen ja pihojen sekä katuistutusten osuus on jopa puolet kaikista kaupungin hiilinieluista.

Vaikka parhaiten hiiltä nielee hyvinvoiva puu, kannattaa katse suunnata myös maahan. Hiilinielujen lisäksi väliä on nimittäin sillä, kuinka pitkään hiili pysyy sitoutumisen jälkeen varastoituna. Tässä maaperä on vertaansa vailla.

Kuuntele Ranja Hautamäen haastattelu alta. Haastattelusta löytyy myös tekstiversio.

PÄIVITYS: Korjattu jutun 3. kappaleessa Ranja Hautamäen sitaattia ”Olemme laskeneet Helsingissä, että esimerkiksi puistojen ja pihojen katuistutusten osuus on jopa puolet kaikista kaupungin hiilinieluista.” muotoon ”Olemme laskeneet Helsingissä, että esimerkiksi puistojen ja pihojen sekä katuistutusten osuus on jopa puolet kaikista kaupungin hiilinieluista.” 27.11.24 klo 15.35.