Historiantutkija Tuomas Teporan mielestä onnellisuusmittaukset ovat ongelmallisia.

Onnellisuustilastot hyväilevät suomalaisia vuodesta toiseen – ”Tässä ei kieltämättä ole mitään järkeä”

Suomi on toistuvasti nimetty onnellisimmaksi maaksi. Tulokset saavat kuitenkin miettimään, voiko onnellisuutta mitata ja määrittää niin yksinkertaisilla kyselyillä.

Kansaivälinen Maailman onnellisuusraportti on julkaistu jo vuodesta 2012 lähtien. Tutkimus perustuu kyselyyn, jossa ihmisiä ympäri maailmaa pyydetään arvioimaan elämän eri osa-alueita asteikolla nollasta kymmeneen. Suomi on pitänyt kärkisijaa jo seitsemän vuotta.

Historiantutkija Tuomas Tepora mainitsee suomalaisilla olevan tiettyjä piirteitä, jotka avittavat onnellisuuskyselyissä. Tepora ei kuitenkaan puhuisi varsinaisesti onnellisuudesta.

– Luulen, että se liittyy enemmän tietynlaiseen tyytyväisyyteen pikemminkin kuin onnellisuuteen.

Onnellisuutta käsitteenä voi katsoa hyvin monesta vinkkelistä. Tepora mainitseekin sen määrittelyn olevan subjektiivinen ja jopa filosofinen kysymys.  Hän näkee onnellisuusmittaukset ongelmallisina käsitteen moniulotteisuuden vuoksi.

– Onnellisuus on niin kulttuuri-, yhteiskunta- ja aikasidonnainen juttu, että tällaisissa universaaleissa mittareissa ei kieltämättä ole mitään järkeä.

 

Kuuntele historiantutkija Tuomas Teporan haastattelu onnellisuudesta. Haastattelusta saatavilla myös tekstiversio.