Vuonna 2023 syntyi vähemmän lapsia kuin 1860-luvun nälkävuosina. Syntyvyyden lasku aiheuttaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen, ja asiasta on uutisoitu rajuin sanankääntein. Syitä ja ratkaisuja on puitu A-studiossa illasta toiseen, ja etenkin nuoret alle 30-vuotiaat aikuiset ovat olleet keskustelun ytimessä.
Suomen kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä 1,26. Se tarkoittaa, että nainen synnyttäisi keskimäärin näin monta lasta elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi samalla tasolla. Silti suurin osa nuorista aikuisista haluaisi lapsia. Vuoden 2022 Perhebarometrin mukaan 85 prosenttia 20–29-vuotiaista haluaisi 1–3 lasta. Luku oli lähes sama sekä miehillä että naisilla.
Parisuhde nähdään usein tavoiteltavana asiana. Nuoruus on rakkauden ja kokeilun aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin myös nuorten aikuisten odotetaan niin sanotusti asettuvan aloilleen vakaaseen parisuhteeseen. Vuoden 2024 Perhebarometrin mukaan suurin osa 18–29-vuotiaista haluaa parisuhteen: naisista 85 prosenttia ja miehistä 76 prosenttia. Lisäksi 80 prosenttia kaikkien ikäryhmien sinkuista haluaisi parisuhteen.
Vaikka parisuhde on monen toiveissa, sen muodostaminen voi olla vaikeaa. Nuoret naiset ja miehet ajattelevat eri tavoin. Esimerkiksi vuoden 2021 Nuorisobarometrista kävi ilmi, että naiset äänestivät enemmän vasemmisto- ja miehet oikeistopuolueita. Samoin naiset ovat myös miehiä arvoliberaalimpia. Nuorten aikuisten arvot sukupuolittuvat sekä Suomessa että muissa länsimaissa. Kaikista rajuin arvojen polarisaatio on tapahtunut kuitenkin Etelä-Koreassa, jossa miesten ja naisten arvot ovat miltei päinvastaiset.
Konservatiivi–liberaali-jaottelun lisäksi sukupuolia jakaa erilainen uuskonservatiivisuus. Psykoterapeutti Heli Vaarasen mukaan miehillä ja naisilla on erilaisia tavoitteita. Miehet ovat perinteisten perhearvojen perään, tämä taas ei ole kaikille naisille tavoiteltavaa. Toisaalta perinteikkyys on joillekin naisille mieleen. Vaikutteita saadaan etenkin sosiaalisesta mediasta, jossa sisältö saattaa olla itsessäänkin polarisoitunutta. Sosiaalinen media nostaa esille menestyneitä uranaisia, mutta toisaalta kehottaa myös löytämään rikkaan elättäjä-miehen ja ryhtymään kotivaimoksi. Esimerkiksi Tiktokista merkinnän #tradwife takaa löytyy yli 40 000 julkaisua.
Kuuntele, mitä Väestöliiton johtava asiantuntija ja psykoterapeutti Heli Vaaranen sanoo miesten ja naisten erilaisesta uuskonservatiivisuudesta.
Sosiaalinen media nousee useasta lähteestä esille, kun puhutaan arvojen polarisoitumisesta. Algoritmit tarjoavat kärjistettyä sisältöä, joihin koukuttuu ja kuplautuu. Yleisen polarisaation lisäksi sosiaalisen median trendit ja julkaisut saattavat olla yksi syy rajummille sukupuolittuneille arvoeroille. Nuorten miesten radikalisoitumisesta naisia vastaan on uutisoitu jo muutama vuosi sitten. Incel-yhteisön taustalla on turhautuminen yksinäisyyteen ja yhteiskuntaan, joka kulminoituu naisvihana ja väkivallan ihailuna.
Vastavoimana tälle on syntynyt naisten 4b-liike, jossa kieltäydytään heteroavioliitosta, synnyttämisestä, tapailusta ja seksistä miesten kanssa. Etelä-Koreasta länsimaihin 4b-liike levisi sosiaalisen median kautta viimeistään Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja Donald Trumpin toisen vaalivoiton jälkeen.
Suuret trendit vaikuttavat usein laajemminkin maailman menoon. Etenkin Yhdysvaltojen tapahtumat vaikuttavat Eurooppaan. Sukupuolittunut väkivalta on Suomessakin ollut otsikoissa, ja arvot jakautuvat sukupuolittain poliittisella kentällä. Saa nähdä leviääkö miesten boikotointi myös pohjolaan. Naisvihaa ja miesten boikotointia ei voi täysin verrata toisiinsa, mutta jos ääripäät ovat näin erillään, lievemmätkin arvoerot vaikeuttavat parisuhteen muodostamista.
Suurin osa haluaa parisuhteen, mutta kärjistyvät arvot jo muutenkin yksilökeskeisessä kulttuurissa eivät ainakaan helpota vakaan ja turvallisen suhteen muodostamista.
Etelä-Koreassa on yksi maailman alhaisimmista syntyvyyslukemista. Vuoden 2024 aikana kokonaishedelmällisyysluvun on ennustettu laskevan jopa 0,68:aan. On todennäköistä 4b-liike on vaikuttanut Etelä-Koreassa syntyvyyden laskuun. Kun miesten ja naisten arvot polarisoituvat tarpeeksi, sillä on seurauksia. Etelä-Korean trendit eivät ensimmäisenä vaikuta Suomeen, mutta esimerkiksi Yhdysvalloista liikkeen ajatukset voitaisiin omaksua helpommin täälläkin.
Suurin osa haluaa parisuhteen, mutta kärjistyvät arvot jo muutenkin yksilökeskeisessä kulttuurissa eivät ainakaan helpota vakaan ja turvallisen suhteen muodostamista. Ei siis ole ihme, että syntyvyyskin laskee. Toki tähän vaikuttavat muutkin asiat kuin sukupuolittuneet arvot, mutta juurisyihinkin olisi hyvä keskittyä. Mediassa ratkaisuiksi on ehdotettu muun muassa taloudellisia kannustimia ja aika ajoin puhe synnytystalkoista nousee esiin.
Syntyvyyden tilastoista huomaa, että kriisin jälkeisinä aikoina lapsia syntyy enemmän. Esimerkiksi vuoden 2020 koronavuoden jälkeen syntyvyys nousi hetkellisesti muutamalla tuhannella. Kriisit eivät tietenkään ole toivottuja, mutta kun maailman poliittinen ilmapiiri kiristyy, ovat ne hyvin mahdollisia. Toisaalta voi olla, etteivät kriisitkään kääntäisi syntyvyyttä suurempaan nousuun, vaan tarvittaisiin jokin isompi kulttuurin muutos.
Voit myös lukea myös asiantuntijan kommentin.
Voit kuunnella Heli Vaarasen pidemmän asiantuntijahaastattelun tästä.