Ympäristön ja talouden kilpailu haastetaan Koneen Säätiön selvityksessä, jonka mukaan hiilineutraaliustavoitteiden toteuttaminen jopa kasvattaisi kansantaloutta. Emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan tietynlainen asenneilmapiiri hidastaa ilmastotavoitteiden toteutumista.
– Suomessa on ollut pyhää, ettei metsäteollisuuden puuraaka-aineen saantiin kosketa. Ei ymmärretä, että ilmastotoimilla on tuottavuutta lisäävä vaikutus ja toisaalta halutaan suojella meidän teollisuutta.
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Selvityksessä eritellään kustannustehokkaita keinoja hiilineutraaliuteen. Tavoitteiden toteuttaminen loisi talouskasvua monin tavoin.
Ollikaisen mukaan energiatehokkuus koko taloudessa paranisi ja talouden materiaalitehokkuus voimistuisi, mikä lisäisi tuottavuutta. Merkittävämpi vaikutus olisi kuitenkin hiilidioksidin talteenotolla. Sen avulla vetytalouden kehitys nopeutuisi, mikä puolestaan kasvattaisi kemianteollisuuden kokonaistuottoja.
Työryhmänsä kanssa selvityksen laatinut Ollikainen luettelee metsien vastuullisen käytön ja metsänielujen vahvistamisen tärkeimmiksi toimenpiteiksi.
– Ilmaston ja metsien ekologisen tilan kannalta on huono, että Etelä-Suomessa hakataan enemmän puuta, kuin mitä sieltä voidaan kestävästi teollisuuteen hakata. Metsänielusta on hyötyä luonnolle, ja pitkällä aikavälillä metsäteollisuuden raaka-aineperusta supistuu, jos hakataan enemmän kuin puuta kasvaa.
Lukuja hiilineutraaliudesta
- Selvityksen mukaan Suomi voi olla hiilineutraali vuonna 2035.
- Suomen ennakoidut fossiilipäästöt vuodelle 2035 ovat 14–18 Mt (megatonnia).
- Nettonieluja olisi mahdollista saada tähän mennessä 14 Mt selvityksessä esitetyillä toimilla.
- Toimien avulla kansantuote kasvaisi vuoteen 2040 mennessä 2 miljardia euroa enemmän kuin ilman niitä.
Varauksellisuus vaikuttaa ilmastotavoitteiden edistymiseen
Suhtautuminen hiilineutraaliustavoitteisiin aiheuttaa haasteita ratkaisujen tekemisessä. Ollikaisen mukaan varauksellisuus on nimenomaan poliittinen, eikä esimerkiksi elinkeinoelämän ilmiö. Hän näkee vastustamisen taustalla muun muassa ilmastopolitiikan vastustamisen, skeptisyyden ja poliitikkojen vähäisen talousosaamisen.
Ollikainen puhuu myös lyhyen aikavälin hyödyistä ja tavoitteita, jotka hänen mukaansa sotkevat pitkän aikavälin ilmastopolitiikan tekemisen. Eri puoluekannat, metsäteollisuuden vahva lobbaus ja metsäteollisuudesta hyötyvät tahot tekevät tilanteesta haastavan.