Matalasti koulutettujen perheiden lapset ottivat koronarokotteen harvemmin kuin korkeakoulutettujen perheiden lapset. Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että lasten ja nuorten rokottamatta jäämisen taustalla piilevät etenkin vanhempien oma rokottamattomuus ja sosioekonominen asema.

Vain kymmenesosa rokottamattomien vanhempien lapsista sai vuoden 2022 loppuun mennessä koronarokotteen.

– Rokote-epäröinnin taustalla on esimerkiksi huolta rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista, väitöskirjatutkija Sanni Variskallio arvioi.

Avuksi tehostettu terveysviestintä?

Yliopistotutkija Hanna Remes korostaa tehokasta terveysviestintää ja luottamuksen rakentamista viranomaisiin mahdollisena ratkaisuna pienituloisten rokottamattomuuteen. Hän painottaa, että vaikka tutkimustietoa on paljon, se saattaa olla tavallisille ihmisille vaikeasti saatavilla. Variskallio ehdottaa viestinnän kohdentamista.

– Tämän tutkimuksen perusteella tärkeä kohdejoukko olisi matalasti koulutetut sekä pienituloiset perheet.

Remes ilmaisee huolensa tutkimustulosten yhteiskunnallisesta merkityksestä.

– Vaikka rokotuskattavuus on Suomessa toistaiseksi hyvällä tasolla, mittavat erot nuorten koronarokotuksissa voivat enteillä yleisempää rokottautumishalukkuuden laskua sosiaalisesti huono-osaisempien perheiden joukossa.