Hankkeen sisällöstä
- Itsemurhat ovat yksi yleisimpiä nuorten kuolinsyitä.
- Ulos epätoivosta -hanke pyrkii löytämään ratkaisuja nuorten huumekuolemien, itsemurhien ja vakavan väkivallan vähentämiseksi.
- Kuuntelu ja läsnäolo ovat tehokkaita nuorten itsetuhoisuuden ehkäisykeinoja.
Nuorten itsemurhia on tutkittu paljon yksilötasolla ja psykiatrisiin selityksiin syventyen. Tampereen yliopiston tutkija Kati Kataja halusi selvittää, millaisia sosiaalisia ja kulttuurisia kehyksiä ilmiön taustalla on.
Heinäkuussa 2025 Ulos epätoivosta -hankkeessa julkaistun tutkimusartikkelin keskeisimpiä löydöksiä oli Katajan mukaan kaksi: sosiaalisten piirien odotusten ristiriitaisuus ja nuoren vaikeiden tunteiden yhteiskunnalliset syyt.
– Nuorille elämän risteyskohdat ja aikuistumisen paineet ovat haastavia. Jos nuorella on monia lähipiirejä, niistä voi tulla nuorelle keskenään ristiriitaisia odotuksia, jotka voivat aiheuttaa nuorelle olon umpikujasta, Kataja kertoo.
Katajan mukaan tutkimuksessa nuorten itsetuhoisuuden taustasyiksi nousi esiin myös paljon haastavia tunteita, kuten stressi, häpeä ja toivottomuus. Näiden tunteiden taustalla on Katajan mukaan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia syitä, kuten esimerkiksi suoritus- tai ulkonäköpaineet.
Ehkäisytapoja sosiaalisin keinoin
Itsemurhien ehkäisykeinoihin kuuluu muun muassa tietoisuuden lisääminen, avun piiriin ohjaaminen ja mielenterveysongelmien oikeanlainen hoito. Katajan mielestä näiden keinojen lisäksi olisi hyvä tehostaa yhteiskunnallista vastuuta.
– Mielestäni pitäisi tarjota enemmän keskustelukenttiä, joissa nuoret voisivat jakaa, miten yhteiskunnalliset paineet vaikuttavat heihin. Myös sukupolvien välille olisi hyvä lisätä vuorovaikutusta.
Nuorten tukeminen ja kuuntelu identiteetin löytämisessä ja aikuistumisen haasteissa ovat Katajan mukaan hyvin konkreettinen keino ehkäistä nuorten itsetuhoisuutta ja päätymistä itsemurhaan.
Kataja kannustaa yleisen keskustelukulttuurin avaamiseen ja aktiivisempaan voinnista kysymiseen, jos lähellä olevan nuoren vointi herättää huolen. Nämä ovat matalan kynnyksen ehkäisykeinoja, jotka ovat toteutettavissa myös esimerkiksi kouluissa.
Kataja ei kuitenkaan halua vähätellä yksilö- ja psykiatriapainotteista ehkäisyä ja hoitoa, vaan haluaa valottaa sosiaalisten ja yhteiskunnallisten keinojen merkityksellisyyttä.
– Itsemurhien ehkäisykeinojen jatkumolla olisi hyvä olla hereillä joka vaiheessa, Kataja toteaa.