Tuntuu, että suurin osa huumeongelmien uutisoinnista kertoo vain Alfa-PvP:stä eli “peukusta” ja sen ääri-ilmiöistä. Se on enemmän tai vähemmän ollut viimeisen vuoden aikana medioiden ylilypsetty lypsylehmä. Sensaationhakuisella kirjoittamisella maalataan viikoista toiseen karua ja pelottavaa kuvaa katuja hallitsevasta ongelmasta.
Keskittyminen ilmiön takana kärsiviin ihmisiin on jäänyt taka-alalle ja saanut väistyä riippuvuuteen sairastuneita epäinhimmillistävän uutisoinnin tieltä. Keskittyminen on ollut heissä, joiden elämä on hankaloitunut käyttäjien myötä, eikä tarpeeksi käyttäjissä ja siinä, millaista heidän elämänsä riippuvuuden takia on. Ongelma on todellakin vakava ja vaikuttaa satoihin ihmisiin päivittäin. Medioiden maalaama kuva niin huumeiden käyttäjistä kuin vallitsevasta tilanteesta on kuitenkin todellisuudesta poikkeava.
Kun Yle vertaa otsikossaan Vaasanpuistikkoa eli ”Piritoria” Los Angelesin Skid Rown kaupunginosaan, ei kyse ole mistään muusta kuin sensaatiohakuisuudesta.
Ei ole epäselvyyttä siitä, että pelko ja kauhukuvat keräävät eniten klikkauksia ja kiinnostavat lukijoita. Kun Yle vertaa otsikossaan Vaasanpuistikkoa eli ”Piritoria” Los Angelesin Skid Rown kaupunginosaan, ei kyse ole mistään muusta kuin sensaatiohakuisuudesta. Vaikka kyseessä olikin haastateltavan sitaatti, on sen laittaminen otsikkoon vastuutonta, vaikka sillä olisikin voinut pelastaa yhden toimittajan työpaikan leikkauspöydältä.
Pelkästään idea Alfa-PvP-ongelman ja Yhdysvaltojen opioidikriisin vertaamisesta on älyvapaa. Mediat ovat keskittyneet uutisoinnissaan vain kauhukuviin, äärimmäistapauksiin ja lietsoneet pelkoa niin Alfa-PvP:n käyttäjistä kuin sen ympärillä vallitsevasta tilanteesta. Ratkaisuihin ja ongelman taustoihin tai syihin ei ole paneuduttu samanlaisella innolla kuin ääritapauksiin tai huolestuttavimpiin lieveilmiöihin.
Alfa-PvP rasittaa terveydenhuoltoa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla terveysasemat ovat kuormittuneet päihdettä käyttäneiden potilaiden hoitoon. Myös puutteet hoitokäytännöissä lisäävät kuormitusta. Alfa-PvP ei kuitenkaan ole synonyymi vallitsevalle huumeongelmatilanteella. Se on vain osa sitä.
Sen lisäksi, että oikeanlaiseen hoitoon panostetaan, tulisi katseet suunnata ongelman juurisyiden ehkäisyyn. Mielenterveys- ja huumeongelmat kulkevat käsi kädessä. On hyvin todennäköistä, että huumausaineriippuvuuteen sairastuneella on myös joitakin mielenterveydellistä tai somaattisia diagnooseja. Mielenterveydelliset haasteet voivat olla huumeongelman taustatekijä tai voimistaja. Elämme globaalia mielenterveyden kriisin aikaa, ja silti mielenterveys jää taka-alalle, kun puhutaan huumausaineongelmista.
Kuuntele, mitä THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto sanoo huumeriippuvuuden ja mielenterveysongelmien yhteydestä. Voit myös lukea kommentin.
Suomi on saman huumausainetrendin harjalla kuin muutkin valtiot: asenteet huumeita kohtaan muuttuvat myötämielisemmiksi ja satunnaiskäyttö on erityisesti nuoremman sukupolven silmissä hyväksyttävämpää. Kailannon mukaan se voi johtaa laajempaan ongelmakäyttöön ja huumeriippuvaisten määrän kasvuun.
Mielenterveyden ongelmiin ei usein ole tarpeeksi apua. Kun kituu ahdistuksen kourissa samalla jonottaen Mieli ry:n kriisipuhelimeen kuunnellen loputonta tuuttausta saamatta ikinä vastausta, onko ihme, että puhumisen sijaan keksit muun keinon pahan olon tappamiseen? Mietinkin, miksi mielenterveyden kriisi ei ole hallituspuolueiden tähtäimessä muuna kuin leikkauskohteena.
Terapiatakuu alle 23-vuotiaille ei riitä, kun samalla leikataan avustusjärjestöiltä 130 miljoonaa euroa. Hieman toivon kipinää tilanteeseen antaa hallituksen hyvinvointialueille myöntämä 10,9 miljoonan euron rahoitus nuorten huumekuolemien ehkäisyyn vuosille 2025–27.
Riittääkö se?
Huumekuolematilastojen valtaosan ovat kuitenkin muodostaneet yli 25-vuotiaat aikuiset viimeisen 20 vuoden aikana. Katseen ohjaaminen huumeongelmien juurisyihin ja toimivaan vieroitushoitoon olisi ratkaisu ihanteellisessa maailmassa. Valitettavasti emme sellaisessa elä.
Kuuntele täältä asiantuntija Sanna Kailannon pidempi haastattelu.

