Elän yliopistoelämää koulussa, kotona ja ystävien kanssa. Vietän lähes kaiken aikani yliopisto-opiskelijoiden seurassa. Irtaudun siitä, kun lähden opiskelukaupungista kotipaikkakunnalleni. Joka kerta huomaan eläneeni taas muutaman kuukauden sosiaalisessa todellisuudessa, johon kuuluu tietyt arvot ja normit. Järkytyn, kun pikkupaikkakunnan ainoasta kaupasta ei löydy haluamiani vegenakkeja. Yhtäkkiä bensan hinta merkitsee minulle enemmän kuin ratikka-aikataulu.

Tiedän, tai ainakin luulen, että suurin osa kaveripiiristäni jakaa samanlaiset arvot kanssani. Keskustelumme sivuavat usein poliittisia tapahtumia ja ilmiöitä, tai ainakin vitsailemme niiden järjettömimmistä käänteistä. En ole vielä kohdannut opiskelijaa, joka olisi radikaalisti eri mieltä kanssani. Tiedän kuitenkin paljon ikäisiäni ihmisiä, jotka ajattelevat hyvinkin eri tavalla kuin minä.

Eduskuntavaalitutkimuksen 2019 mukaan esimerkiksi vihreiden äänestäjä on tyypillisesti suorittanut korkeakoulun, kun taas SDP:n tai perussuomalaisten kannattaja on todennäköisemmin käynyt perusasteen koulutuksen.

Koulutusasteen on huomattu olevan merkittävä tekijä erilaisissa arvo- ja asennekysymyksissä. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan myönteinen asenne ilmastotoimia kohtaan lisääntyy, mitä korkeammin koulutetusta ihmisestä on kyse. Haastattelemani Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jussi Westisen mukaan matalammin koulutetuilla taas painottuvat erilaiset arvot kuten esimerkiksi koko Suomen pitäminen asuttuna.

Kuuntele, mitä Jussi Westinen kertoo arvojen jakautumisesta koulutuksen perusteella. Voit myös lukea kommentin.

En koe, että yliopistokoulutuksen aloittaminen olisi muuttanut mielipiteitäni, mutta se on ehkä vahvistanut niitä tietyissä määrin. Myös Westisen mukaan yliopisto sosiaalisena ympäristönä vahvistaa yleisesti liberaalimpaa katsomusta. Ihmiset mahdollisesti myös ajautuvat yliopistoon tietynlaisen arvomaailman ohjaamina.

Samanlaiset poliittiset arvot ja asenteet helpottavat arkielämän vuorovaikutusta, minkä vuoksi sosiaaliset piirit painottuvat usein saman koulutus- tai ammattitaustan omaaviin.

Polarisaation käsikirjassa tätä kutsutaan tietokuplaksi. Ihmisen sosiaalinen piiri rakentuu samasta sosioekonomisesta taustasta ja samalla alueella asuvista ihmisistä, jotka käyttävät samoja tietolähteitä. Tällöin ryhmän sisällä vallitsevat ajatukset vahvistuvat, mutta vaihtoehtoinen tieto jää saamatta.

Vahvistaako ympäristömme ajatuksiamme yhtä tarkasti kuin Tiktokin algoritmi? Se tietää, mistä pidämme ja tarjoaa sitä lisää.

On helppoa ylläpitää negatiivisia mielleyhtymiä, mutta voisiko niiden karsiminen syventää keskustelua?

Kuplautumista ei voi estää, mutta on huolestuttavaa, kuinka se vaikuttaa ihmisten asenteisiin toisiaan kohtaan. On arkipäiväistä puhua eri tavalla ajattelevista negatiiviseen sävyyn ja määrittää ihmisiä poliittisten mielipiteiden perusteella. Sosiaalisen median kommenttikentissä pyöriessäni olen huomannut, kuinka tavallista on käyttää kärjistettyjä ja loukkaavia yleistyksiä puolueista tai muista ihmisryhmistä.

Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa havaitaan, että tunnepohjainen polarisaatio on lisääntynyt Suomessa. Politiikasta on tullut monelle hyvin henkilökohtaista, mikä voi aiheuttaa voimakkaita tunteita vastustajia kohtaan. Tämä johtaa ryhmien välisiin kuiluihin, joita ei suostuta ylittämään.

Oikeusministeriön julkaisemassa tutkimuskatsauksessa todetaan, että ryhmiä koskevat representaatiot vaikuttavat merkittävästi asenteiden rakentumiseen. Kannattaa siis pohtia, kuinka omassa lähipiirissä sanoitetaan erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä. On helppoa ylläpitää negatiivisia mielleyhtymiä, mutta voisiko niiden karsiminen syventää keskustelua?

Ihmiset elävät hyvin erilaisissa todellisuuksissa, joihin koulutus on heitä ohjannut. Vaikka samaistun usein korkeakouluopiskelijoiden mielipiteisiin, ymmärrän, että kaikki eivät voi kokea samoin.

Kerroin ystävilleni kohtaamastani vegenakkiongelmasta, mikä johti pitkään keskusteluun eri ympäristössä asuvien kulutustottumuksista ja arvoista. Ehkä samanlaista tarkastelua ja näkemysten puntaroimista kannattaisi muistaa hyödyntää kaikissa arvokeskusteluissa, sillä tarvitsemme ymmärrystä myös kupliemme ulkopuolella.

Jussi Westinen kertoo koulutuksen vaikutuksesta arvoihin pitkässä haastattelussa.