Elokapinasta uutisoidaan koko ajan. Uutisissa maalataan kuvaa häiriötä aiheuttavasta liikkeestä, joka tukkii liikenteen Helsingin kaduilla. Uutisten lukemisen jälkeen tulee tunne, että aktivistit osoittavat mieltään ilman syytä ihan vain omaksi ilokseen.

Seuraan itse Elokapinan toimintaa, koska aktivismi kiinnostaa minua ja ympäristöasiat ovat minulle tärkeitä. Syyt Elokapinan toiminnan taustalla ovat minulle selvät: he haluavat maailman, jossa tulevatkin sukupolvet voivat elää. Tämä ei kuitenkaan tule ilmi uutisten kautta, vaan Elokapinan omista tiedotuskanavista. Uutiset luovat Elokapinasta toisenlaisen kuvan.

Uutisoinnissa helposti korostuu protestiparadigma. Sillä tarkoitetaan tapaa uutisoida mielenosoituksista siten, että mielenosoittajia ei arvosteta ja heitä vähätellään. Tämän takia aktivisteille tulee tunne, että heidän täytyy tehdä enemmän ylittääkseen uutiskynnyksen.

Protestiparadigma vallitsee suomalaisessa uutisoinnissa ja sen vaikutukset näkyvät suoraan Elokapinan aktivismissa. Esimerkiksi eduskuntatalon portaisiin kajoaminen rikkoo mielenosoittamisen normeja, mutta Elokapina teki niin, koska sen tiedettiin aiheuttavan paljon huomiota.

Tutkija Georg Boldtin mukaan viime vuosina on yleistynyt, että mielenosoittajat eivät tottele poliisia mielenosoitusta suunnitellessa tai sen aikana. On huomattu, että rauhanomaiset mielenosoitukset toimivat väkivaltaisia paremmin. Jos mielenosoittajat eivät saa huomiota rauhanomaisesti, niin kauanko menee ennen kuin Suomessa mielenosoituksissa rikotaan räikeästi julkista omaisuutta tai vielä pahempaa, turvaudutaan väkivaltaan?

Kuuntele kun tutkijatohtori Georg Boldt kertoo, kuinka mielenosoittajat rikkovat yhteiskunnan symbolisia rajoja. Voit myös lukea kommentin.

Nopeassa ensiuutisoinnissa mielenosoittajia ei kuulla lainkaan, vaan heidän mielipiteensä lisätään päivitysten kautta myöhemmin juttuun, kuten käy ilmi esimerkiksi Ilta-Sanomien uutisesta. Lukijat kuitenkin harvoin palaavat saman jutun pariin myöhemmin, jolloin heiltä tämä näkökulma jää kokonaan pois. Ylen vastaavassa uutisessa aktivistien kuuleminen puuttuu täysin.

Kuullaanko mielenosoittajia kaupallisessa mediassa vain sen takia, että on huomattu asian vetävän klikkauksia ja lukioita? Onko rautaa vain taottu, kun se on kuumaa?

Kun käytettään oikeita termejä, voidaan ehkäistä luomasta Elokapinasta vain häirikön kuvaa.

Elokapinasta uutisoitaessa usein korostuu lakitekninen näkökulma, jossa keskitytään poliisin toimintaan. Mielenosoittajille pitäisi antaa mahdollisuus kertoa oma kantansa, jotta molempia osapuolia kuultaisiin tasapuolisesti. Samanaikainen kuuleminen on yksi journalismin tärkeistä peruskäytännöistä.

Mielenosoittajien kuuleminen myös nopeassa uutistyössä on tärkeää. Jos mielenosoittajille annetaan kanava kertoa heidän asiansa, myös protestiparadigman ote hellittäisi. Protestiparadigman hellittäessä otettaan mielenosoituksista voisi tulla jälleen lainkuuliaisempia ja konfliktia välttävämpiä. Aina mielenosoittajien kuuleminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jolloin poliisi toimii ainoana lähteenä.

Olisi kannattavampaa, että Elokapinasta uutisoidessa puhuttaisiin kansalaistottelemattomuudesta eikä mielenosoittamisesta, ja että käsitettä avattaisiin enemmän. Kun käytetään oikeita termejä, voidaan ehkäistä luomasta Elokapinasta vain häirikön kuvaa. Tuomalla esille tämä käsitteellinen ero voitaisiin selittää paljon Elokapinan toimintaa ja auttaa luomaan toisenlaista kuvaa liikkeestä.

Asiantuntija kertoo aiheesta lisää pitkässä haastattelussa. Voit myös lukea haastattelun.