Reilun ensimmäisen vuoden ajan kalanpyydyskuoleisuus on iso riski kuutille.

Saimaannorpan syntyvyys on nousussa, mutta kannan tilanne ei ole vieläkään hyvä

Saimaannorppaa uhkaa erityisesti ilmastonmuutos ja kalastus. Tärkeintä olisi pystyä turvaamaan kuutin ensimmäinen vuosi.

Vuonna 2025 saimaannorppia on arviolta yhteensä 530, käy ilmi Metsähallituksen tiedotteesta. Tämä on 35 norppaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuitenkin 1900-luvulla norppia oli parhaimmillaan muutamia tuhansia, mihin on edelleen pitkä matka.

Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttilan mukaan kannan kasvusta huolimatta norppia uhkaa edelleen kalastus sekä ilmastonmuutoksesta johtuvat lauhat talvet. Ilmastonmuutos on jatkuva ongelma ja uhka, joka kasvaa koko ajan.

FAKTA

Saimaannorppa

  • Saimaannorppa on ollut erittäin uhanalainen vuodesta 1996 alkaen.
  • 1980-luvulla norppia oli vain alle 150 yksilöä.
  • Norppa on lisääntymisikäinen 4–5-vuotiaana.
  • Poikaset syntyvät helmikuun lopussa.

Suojelukeinoilla on saavutettu toivottuja tuloksia

Tällä hetkellä norppien suojelukeinoina käytetään keinopesiä, apukinoksia sekä kalastusrajoituksia. Keinopesien tarkoitus on turvata kuuttien syntymää ja ensimmäisiä kuukausia emon kanssa. Kalastusrajoituksilla taas pyritään turvaamaan tulevaisuus tämän ajan jälkeen. Kun kuutti selviää ensimmäisestä vuodestaan, todennäköisyys seuraavista vuosista selviämiseen on huomattavasti suurempi.

Tehokkain norppiensuojelukeino on tähän mennessä ollut kalastusrajoitukset, joita laajennettiin vuonna 2010. Tämän seurauksena jo viimeiset kymmenen vuotta kuuttien syntyvyys on ollut kasvussa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi norppa on selvinnyt lisääntymisikäiseksi ja pystynyt tuottamaan jälkeläisiä.

– Vaikka kanta vaikeista olosuhteista huolimatta kasvaa, on kalanpyydyskuolleisuus edelleen merkittävä uhka. Verkot ovat vaarallisia saimaannorpalle aina, ei vain verkkokiellon aikaan, muistuttaa Auttila.

Tulevaisuudessa Metsähallitus päivittää kalastusrajoitteita. Auttilan mukaan kaikkiin ilmastonmuutoksen negatiivisiin vaikutuksiin ei voida vastata, mutta myös keinopesien ja apukinosten rakentamista sekä pesinnän turvaamista jatketaan.