Musiikki on sekä aikakone että tarinankertoja. Kuvassa levykauppa Sammakka-Popin omistaja Olli Oravirta.

Teinivuosien soittolistat muovaavat meitä läpi elämän

Musiikki on yksi voimakkaimmista välineistä, joka muovaa identiteettiämme ja kytkeytyy menneisyyteemme.

Teinivuosiemme musiikki vetoaa usein tunteisiimme eniten, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksen osallistujat saivat nimetä yhden itselleen syvästi merkityksellisen musiikkikappaleen. Miehillä musiikkiin liittyvien muistojen huippuvaihe ajoittui noin 16 ikävuoden tienoille, ja naisilla huippukohta oli vasta 19 ikävuoden jälkeen.

Syytä ilmiön ajoittumiselle ei tarkalleen tiedetä. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Iballa Burunat Perezin mukaan tämä elämänvaihe on kriittinen muistojen syntymisen kannalta.

–  Ihmisen kehittyessä tunteemme vaikuttavat meihin voimakkaammin, koska aivomme eivät ole vielä kehittyneet siihen pisteeseen, että meillä olisi samanlaisia suodattimia kuin aikuisiällä. Tämä on myös tärkeää aikaa identiteetin kehityksen kannalta.

Naisten aivot kehittyvät miehiä aikaisemmin, jolloin heidän aivoissaan on enemmän suodattimia. Burunatin mukaan tämä voi olla yhtenä syynä sille, miksi naisilla syvät muistot ja musiikillinen identiteetti kehittyvät vasta myöhemmällä iällä.

Eroja sukupuolten välillä voidaan ainoastaan spekuloida aiemman tutkimuksen valossa, sillä niiden syistä ei ole kattavaa aineistoa.

Iballa Burunat Perezin mielestä musiikkia voi ajatella tuoksujen kaltaisena. Kuva Burunatin kotialbumista.

Yhteiskunta merkittävänä vaikuttajana

FAKTA

Tutkimuksesta

  • Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä.
  • Tutkimukseen osallistui lähes 2000 ihmistä 84 eri maasta.
  • Tunnesiteitä muodostetaan myös itseä vanhempaan musiikkiin.
  • Vanhemmat ja perhe ovat isossa roolissa musiikkimuistojen kehityksessä.

Ympäröivä yhteiskunta voi myös olla syynä sukupuolten välisiin eroihin. Sukupuolirooleja koskevat odotukset saattavat esimerkiksi vaikuttaa siihen, millaisia musiikkigenrejä kulutamme.

–  Miehet yleensä kuuntelevat kapinallisempia musiikkigenrejä kuin naiset. Tämä voi ehkä johtua yhteiskunnallisista odotuksista siitä, miten naisten on käyttäydyttävä, Burunat toteaa.

Yhteys musiikkiin kehittyy läpi elämän. Burunatin mukaan miehillä nuoruusvuosien musiikista tulee pysyvä henkilökohtaisten merkitysten kiintopiste. Naisilla yhteys musiikkiin muuttuu iän myötä, ja he käyttävät musiikkia joustavana tunneilmaisun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden välineenä läpi elämän.