Uskotko sinä johonkin salaliittoteoriaan? Jos vastasit ei, kuulut vähemmistöön.
Usein kun puhutaan salaliittoteorioista mielikuvat saattavat viedä Yhdysvaltoihin. Puhutaan korkealentoisista teorioista, liskoihmisistä, alieneista tai siitä, miten kaiken tämän taustalla on illuminati. Vaikka Yhdysvallat ovatkin salaliittoteorioiden luvattu maa, tutkimuksen mukaan myös Suomessa yli neljä viidesosaa väestöstä uskoo johonkin salaliittoteoriaan.
Vaikka et itse uskoisi salaliittoteorioihin, joku läheisistäsi siis todennäköisesti uskoo. Mutta minkälaiset teoriat vetoavat suomalaisiin?
Tutkimuksesta selviää, että suomalaisiinkin uppoaa parhaiten Yhdysvaltoihin sijoittuvat salaliittoteoriat. Suomalaisten uskotuin salaliittoteoria on, että Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin John F. Kennedyn salamurhassa. Koronapandemian aikana virukseen liittyvät salaliittoteoriat nousivat valtavirran puheenaiheeksi. Jopa 24 prosenttia vastanneista uskoo, että virus kehitettiin alun perin laboratoriossa.
Uskotuin täysin suomalainen salaliittoteoria puolestaan on, että suomalaisessa mediassa valtaa pitää punavihreä toimittajablokki, joka syöttää kansalaisille omaa agendaansa ja estää eriävien näkemysten julkaisemisen. Tähän väitteeseen uskoo puolestaan joka viides.
Salaliittoteoreettisen ajattelun normalisoituminen ja yleistyminen politiikassa on demokratian kannalta ongelmalllista
Tampereen yliopiston tutkijan Elina Tolosen mukaan salaliittoteorioihin uskovien määrä olisi vieläkin korkeampi, jos aihetta tarkasteltaisiin hienovaraisemmin. Tällä Tolonen viittaa siihen, miten helposti salaliittoteoreettinen ajattelu pujahtaa ihmisten puheisiin esimerkiksi poliittisessa keskustelussa. Ihmiset siis saattavat puhua tietystä aiheesta ilman riittäviä perusteita ja todisteita ymmärtämättä, että omassa käsityksessä on salaliittoteoreettisia piirteitä.
Salaliittoteoriat ja erityisesti salaliittoteoreettinen ajattelu on siis Suomessa ehkä luultua yleisempää, vaikka perinteisesti suomalaisten luotto mediaan ja viranomaisiin on ollut korkeaa. Täytyykö tästä olla huolissaan? Useimmat teoriat vaikuttavat kuitenkin vain huvittavalta ja harmittomalta ajanvietteeltä. Tolosen mielestä ne täytyy silti ottaa ainakin ilmiönä vakavasti.
Kuuntele, mitä Elina Tolonen kertoo salaliittoteorioiden vaikutuksista. Voit myös lukea kommentin.
Erityisen vakavia seurauksia salaliittoteorioilla voi olla silloin, kun kyse on politiikasta. Tutkija Tuija Saresma varoittaa Salaliittoteorioiden politiikat -kirjassa internetin avulla yli valtioiden rajojen leviäviä teorioita, joista useat ovat suosittuja erityisesti oikeistopopulistien kannattajien piirissä.
Yksi tällainen teoria on väestönvaihto, josta on uutisoitu viime vuosina useiden perussuomalaisten kansanedustajien ja puheenjohtajien käytettyä termiä poliittisessa retoriikassaan. Suojelupoliisi kertoo, että osassa maailmaa tapahtuneissa äärioikeiston terrori-iskuissa tekijät ovat perustelleet toimintansa juuri väestönvaihtoteorialla.
Useat perussuomalaisten edustajat ovat puolustaneet väestönvaihto- termin käyttöä ja kiistävät viittaavansa sillä samannimiseen salaliittoteoriaan. Saresma puolestaan väittää, että väestönvaihdon jatkuva viljely poliittisessa retoriikassa on pyrkimys normalisoida käsitettä toiston avulla.
Oli pyrkimys mikä tahansa, salaliittoteoreettisen ajattelun normalisoituminen ja yleistyminen politiikassa on demokratian kannalta ongelmallista. Se voi heikentää median ja poliittisten instituutioiden uskottavuutta, rapauttaa yhteistä todellisuuspohjaa ja voimistaa entisestään polarisaatiota.
Suomalaisten salaliittouskomukset vaihtelevat siis merkittävästi laidasta laitaan. Osa teorioista on selvästi viihteellisempiä, eikä niistä varsinaisesti tarvitse olla huolissaan.
Yli 60 vuotta sitten tapahtuneen John F. Kennedyn murhaan liittyvä salaliittoteoria tuskin vaikuttaa nykypäivän tapahtumiin. Väestönvaihdon tai punavihreän mediablokin tapaisilla uskomuksilla voi puolestaan olla painavia vaikutuksia ja siksi niihin on syytä suhtautua vakavasti.
Elina Tolonen kertoo salaliittoteorioista pitkässä haastattelussa.