Selailen puhelintani ja vastaan tulee video Kongon kaivosteollisuudesta. Lapsi kaivamassa kobolttia kaivoksen pohjalla kauhistuttaa. Havahdun miettimään, olenko itse osallinen Kongon ihmisoikeusrikkomuksiin omistamalla puhelimeni?

Yhteiskunnan riippuvuus elektroniikasta lisää tuotantoa ja samalla myös kysyntää siihen tarvittavista mineraaleista. Koboltti on korvaamaton materiaali, jota nopeasti kasvava elektroniikkateollisuus tarvitsee ja jota louhitaan hirvittävissä olosuhteissa.

Kongon demokraattisessa tasavallassa louhitaan yli puolet maailman koboltista. Kongon käsityöläiskaivoksissa työntekijät kaivavat mineraaleja paljain käsin ilman kunnon varusteita. Suurimmat ihmisoikeusrikkomukset liittyvät juuri näihin kaivoksiin. Kaivoksilla käytetään lapsityövoimaa, niissä on alhaiset tai olemattomat palkat sekä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.

Sosiaalinen media on lisännyt tietoisuutta Kongon demokraattisen tasavallan tilanteesta. Tietoisuuden myötä syntyy ristiriitainen haaste omien tarpeiden ja arvojen välille. Mitä teen, kun tarvitsen uuden tietokoneen tai puhelimen.

Tampereen yliopiston tuotantotalouden apulaisprofessori Ulla Saaren mukaan ihmisten tietoisuudella on suora vaikutus kulutustottumuksiin. Ihmiset ovat valmiimpia muuttamaan tottumuksia, kun he tietävät ongelmista ja niiden ratkaisuista.

Kuuntele, miten tuotantotalouden apulaisprofessori Ulla Saari kertoo kuluttajien mahdollisuuksista vaikuttaa arkisilla valinnoilla. Voit myös lukea kommentin.

Koboltin alkuperää on vaikea jäljittää, joten usein käsityöläis- ja teollinen koboltti sekoittuvat keskenään. Käsin kaivetun koboltin päätyminen yritysten tuotantoketjuihin on siis mahdotonta estää. Kuluttajien on vaikea tehdä muutoksia, kun vaihtoehtoja eettiseen elektroniikkaan ei ole.

Kuluttajien syyllistäminen vie huomion pois tahoilta, joilla on heitä suuremmat vaikutusmahdollisuudet.

Tutkimuksen mukaan kuluttajan syyllistäminen ei toimi, jos heillä ei ole mahdollisuuksia oikeasti vaikuttaa globaaleihin ilmiöihin. Elektroniikkateollisuudessa kuluttajan vaikutukset ovat usein välillisiä. Kuluttajakäyttäytyminen ei vaikuta suoraan Kongon tilanteeseen, mutta valinnoillamme voimme ohjata muutosta parempaan suuntaan ja vaatia yrityksiltä läpinäkyvyyttyä tuotantoketjuihin.

Kuluttajien syyllistäminen vie huomion pois tahoilta, joilla on heitä suuremmat vaikutusmahdollisuudet. Yritykset eivät suoraan vahingoita kaivostyöläisiä, mutta niitä voi pitää vahingon mahdollistajina ja ihmisoikeusrikkomuksien hiljaisina hyväksyjinä. Yrityksiltä tulisi vaatia ihmisoikeuksien kunnioittamista. Yksi ratkaisu olisi Kongon epävirallisten kaivajien tunnustaminen viralliseksi osaksi toimitusketjuja, joka mahdollistaisi heille paremmat työolot ja palkat.

Kuluttajien vastuuta ei voi kuitenkaan poistaa kokonaan. Vaikka pelkkä yksilöllinen kulutuskäyttäytyminen vaikuttaa vain rajallisesti rakenteisiin, kuluttajien paine voi tukea poliittista muutosta. Eli emme ole täysin kädettömiä epäonnistuneessa systeemissä. Saaren mukaan kuluttajien kysyntä ohjaa yrityksien tarjontaa. Yritykset ovat voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa, joten ne tuottavat laitteita niin kauan kuin niille on kysyntää. Jos tämänhetkisille tuotteille on kysyntää, miksi yrityksillä olisi kiinnostusta luoda eettisempää elektroniikkaa tai ratkaista kaivosteollisuuden ongelmia.

Kulutamme elektroniikkaa enemmän kuin koskaan. Jokaisen vuoden tapaan Black Friday -tarjoukset täyttivät viime viikonloppuna katukuvan, televisiot ja puhelimet. Todellista kulutuksen juhla-aikaa! Uusien laitteiden hankinta vaikuttaa joskus jopa trendiltä, joten kuluttajien kyseenalaistaminen ja haastaminen on myös jossain määrin sallittua.

Ehkä meidän pitäisi haastaa omia käytäntöjämme ja miettiä uusia vaihtoehtoja eksessiiviselle kuluttamiselle sen sijaan että luotamme muutoksen yrityksille ja valtioille yksin. Voimme kaikki vaikuttaa omassa mittakaavassa. Pidentämällä laitteen käyttöikää ja kierrättämällä elektroniikkaa voimme samalla osoittaa kantamme elektroniikkateollisuuden ongelmille.

Ulla Saari kertoo eettisestä elektroniikasta myös pitkässä haastattelussa.