Vankiloissa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa merkittävää yliasutusta ja resurssipulaa, tiedottaa Vankilavirkailijain liitto VVL. Vankilat ovat liian täynnä, eikä henkilöstömäärää ole onnistuttu nostamaan tilanteeseen nähden riittävästi.
Yliasutus on johtanut vankien sijoittamisen avovankiloihin ja valvottuihin koevapauksiin sellaisissakin tilanteissa, joissa se voi vaarantaa turvallisuutta.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelijan Chris Carlingin mukaan puutteet resursseissa vaikuttavat kaikkeen vankilan toimintaan. Hän näkee, että sillä voi olla vaikutus myös vankiloissa tapahtuvaan kuntoutukseen. Laadukas vankien kuntoutus ja arjen laatu vankilassa johtavat pienempään uusintarikollisuuteen.
– Lyhyesti voidaan sanoa, että se [vankien kuntoutus] on välttämätön osa rangaistusta niin, että ihminen voi palata takaisin yhteiskuntaan sen toimivaksi jäseneksi sekä vangin itsensä että yhteiskunnan turvallisuuden takia.
Vangeilla on oikeus kuntoutukseen
Vankeinhoidon kriisin taustaa
- Vankiloissa on enemmän vankeja kuin vankipaikkoja.
- Henkilöstömäärää ei ole saatu nostettua vastaamaan tämänhetkistä tarvetta.
- Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa koulutettavien vartijoiden määrä on ollut liian pieni. Nyt opiskelijoiden määrää on nostettu.
- Resurssipulan vuoksi tällä hetkellä töissä olevan henkilöstön työhyvinvointi heikkenee ja esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksella sairauspoissaolot ovat kasvussa.
Rikosseuraamuslaitoksen keskeinen tavoite on tarjota vangille ja yhdyskuntaseuraamukseen määrätylle kuntoutusta, joka tukee rikollisuudesta irtautumista ja paluuta yhteiskuntaan rangaistusajan jälkeen.
Rikosseuraamuslaitos tekee kaikille vankeusvangeille rangaistusajan suunnitelman. Esimerkiksi väkivaltarikoksesta tuomitun päihderiippuvaisen vangin suunnitelmaan voidaan kirjata päihdekuntoutusta, väkivaltarikoksille suunnattuun ohjelmaan osallistumista ja perusopintoja, kertoo Carling. Rangaistusajan suunnitelma tehdään yhteistyössä vankeuteen tuomitun kanssa.
Tavoitteet ja tukitoimet valikoidaan suunnitelmaan niiden tekijöiden perusteella, joiden arvioidaan merkittävimmin vaikuttavan rikosten uusimiseen. Kuntouttavilla toimilla pyritään vähentämään uusintarikollisuutta.
VVL:n mukaan kaikissa suljetuissa vankiloissa ja useimmissa avovankiloissa on enemmän vankeja kuin sinne on suunniteltu asutettavaksi. Tämä voi vaikuttaa kuntoutuksen laatuun heikentävästi, jolloin rikosten uusiutumisriski voi kasvaa.