Ira Salminen, 28, on lentänyt lentokoneella viimeksi kaksi vuotta sitten. Lentämisen lopettaminen ei kuitenkaan ole tarkoittanut ulkomaanmatkailun päättymistä – päinvastoin. Matkailu raiteita pitkin on tuonut Euroopan pienemmät kylät suurempien kaupunkien rinnalle, ja kartta on aina vain avoimempi raiteita pitkin kulkevalle matkustajalle.
Syy Salmisen tekemälle muutokselle on oma vaikutus ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Lentämisen aiheuttama ilmastokuorma on valtava, ja jo yksilötasolla maata pitkin liikkuminen on merkittävä hiilijalanjälkeä pienentävä teko.
– Lentäminen on normi yhteiskunnassamme, ja haluan haastaa tätä ajatusta. Koen kestävän matkailun todella innostavana asiana ja haluan Instagramissani kertoa, kuinka matkailla voi myös kestävästi, hauskasti ja inspiroivasti.
Instagram-tilillään Kaikkiraiteillaan Salminen julkaisee aiheeseen liittyviä vinkkejä ja faktapohjaista tietoa, joiden toivoo innostavan muitakin kestävän matkailun pariin. Hetki maata pitkin matkustamiselle on Salmisen mukaan oikea – se ei ole enää täysin radikaalia, mutta rikkoo vielä yleisiä normeja. Alkusysäyksen reilaamiseen antoivat Salmisen omat arvot – kestävä elämäntapa ja luonnon huomioiminen. Ajatusprosessi lähti liikkeelle siitä, mitä kaikkea Salminen voi tehdä itse kestävämmin.
Päästöjen vaikutus on merkittävä
Yksi konkreettinen syy lentämisen lopettamiselle oli Salmisen itse todistama ilmastonmuutoksen ääri-ilmiö. Heinäkuussa 2022 Isoon-Britanniaan lentäessään Salminen oli keskellä maan koko historian kuuminta lämpöaaltoa.
– Uutislähetyksissä hälytettiin 40 asteen lämpöaallosta, jonka ei olisi todellakaan pitänyt olla siellä mahdollinen. Tuli olo, että olen osa tätä ongelmaa, Salminen muistelee.
Uutislähetysten lämpötilakartat vilkkuivat punaisina, ja ulkona oli tukalan kuuma. Turistina lentäen kohteeseen saapuminen tuntui ristiriitaiselta, kun ympärillä näkyivät ilmastonmuutoksen aiheuttamat seuraukset. Kokemus ravisteli, ja jo seuraavaa matkaa Salminen taittoi maata pitkin yhdessä puolisonsa kanssa.
Matkustaessa pelkästään kulkuväline ei ole ilmastokysymys. Ekologisuutta ja eettisyyttä pohtiessa myös majoituksella, määränpäällä ja rahan käyttämisen kohteilla on merkitystä. Maata pitkin matkustaessa voi suosia kohteita, joissa kaivataan turismia ja välttää samalla paikkoja, joissa turismi haittaa paikallisten elämää.
Mantereelta merenrantaan
Kulkeminen maata pitkin on hitaampaa kuin matkan taitto lentäen, mutta hitaampi tempo tuo omat hyvät puolensa reissaamiseen. Itse matkasta voi tulla jopa tärkeämpi kuin määränpäästä. Ympäristön muutos on konkreettinen, kun maisema vaihtuu alppikylistä ja vuoristoista alankoihin ja meriin. Tähän mennessä hienoin Salmisen kulkema reitti mutkitteli Alppien läpi Italian Tiranosta Sveitsin Churiin.
– Kun on matkustanut paljon maata pitkin, myös suhde aikaan on muuttunut. Kuuden tunnin matka junalla tuntuu aika lyhyeltä, kun vertaa sitä matkan pituuteen, Salminen kiteyttää.