Terveyssosiologian professori Piia Jallinojan mukaan keholla on kasvava merkitys identiteettimme osana.

Hyvinvointikulttuuri on iso osa nyky-yhteiskuntaa – kasvavaa suosiota voivat selittää yleinen terveyden kehitys ja varallisuuden lisääntyminen

Omaan hyvinvointiin voi keskittyä enemmän, kun perusterveys on kunnossa ja palveluiden kuluttaminen on taloudellisesti mahdollista. Myös yksilökeskeisyys kannustaa optimoimaan itseään.

Hyvinvoiva keho ja ulkomuoto voivat kertoa, että ihminen välittää itsestään. Länsimaisessa kulttuurissa vallitsee vahva yksilökeskeisyys, mikä heijastuu myös tarpeeseen optimoida omaa itseään.

Perinteiset hyvinvointiin liittyvät ohjeet ovat pysyneet pitkälti samoina. Moni tietääkin unen, liikunnan ja monipuolisen ruokavalion merkityksestä. Sosiaalisessa mediassa törmää kuitenkin jatkuvasti uusiin trendeihin ja tapoihin kehittää hyvinvointiaan.

Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinojan mukaan yhtenä syynä on konsumeristinen kulttuurimme eli kulutuskeskeisyys.

–Se alue, joka on kulutuskulttuuria ja kapitalismia, on laajentunut, Jallinoja kertoo.

Kun perustarpeet ovat kunnossa, jää tilaa tuunata ja optimoida niiden ulkopuolelle jääviä elämän osa-alueita.

Kuuntele Piia Jallinojan haastattelu alta. Haastattelusta saatavilla myös tekstiversio.