Muistan katselleeni lukioikäisenä oppitunnilla, kuinka edessäni istuva luokkakaveri pyöritti kännykän ruudulla näkyvää nettikasinon pyörää. Kerta toisensa jälkeen pyörä pyörähti ja voittopotti ruudun alareunassa kutistui. Kierroksen loputtua kaksinumeroinen summa olikin pudonnut nollaan. Hetkeä myöhemmin vilkaisin uudelleen luokkakaverin näyttöä, ja yllätyksekseni huomasin uuden pelikierroksen olevan jo käynnissä. Ehkä hän ajatteli, että tällä kertaa kävisi tuuri.
Myöhemmin ymmärsin, ettei kyse ollut vain yksittäisestä tapauksesta, vaan laajemmasta ilmiöstä. THL:n vuoden 2023 raportin mukaan noin 70 prosenttia Suomen väestöstä pelaa rahapelejä. Peleihin kuuluu esimerkiksi lotto, rahapeliautomaattipelit sekä nettikasinot. Rahapelaamisesta on digitalisoitumisen myötä tehty helppoa. Jos tilillä on edes pari euroa, esteitä pelaamiselle ei juuri ole, sillä kasinolle ei tarvitse enää raahautua paikan päälle. Pelit kulkevat jatkuvasti kännykällä mukana.
Nuorten aikuisten keskuudessa uhkapelit tuntuvat olevan trendi. Pelejä pelataan niin kouluissa, varuskunnissa kun vapaa-ajalla kavereiden kesken. Uhkapelimainoksia taas pyörii nuorten suosimissa sosiaalisissa medioissa, kuten TikTokissa ja YouTubessa. Voittoja mainostetaan kuin ne olisivat taattuja. Alaikäisten rahapelaamista pyritään rajoittamaan sivustojen pankkitunnistautumisella, mutta osa heistä onnistuu kiertämään ikärajavalvontaa esimerkiksi käyttämällä toisen henkilön tunnuksia. Alaikäisten uhkapelaamista voi siis olla mahdotonta rajoittaa täysin.
Nuoren impulsiivisuuteen taipuvaiset aivot eivät ole vielä valmiit arvioimaan rahapeliongelmien seurauksia.
EHYT ry:n Nuorten kulttuuri ja päihteet 2026 –raportin mukaan 32 prosenttia nuorista ajattelee rahapelaamisen olevan ”in”. Raportin mukaan etenkin nuoret miehet pitävät riskinottoa ja rahapelaamista trendikkäänä. Rahapelaaminen voikin tuntua harmittomalta, jos sosiaalisessa mediassa törmää vain mainoksiin, joissa korostetaan usein voittoa ja viihdearvoa. Samalla keskustelu peliongelmien seurauksista jää vähemmälle.
Nuoret aikuiset ja alaikäiset ovat erityisen alttiita rahapelimainonnalle ja riippuvuuksille. Moreenimedian haastattelussa EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen kertoo, että alttius on selitettävissä tieteellä ja aivojen kehityksellä – nuoren impulsiivisuuteen taipuvaiset aivot eivät ole vielä valmiit arvioimaan rahapeliongelmien seurauksia. Nuoren näkökulmasta ajatus hävityistä rahoista ei välttämättä huolestuta: miksei ottaisi pikavippiä ja yrittäisi pelata tappiotaan takaisin?
Kuuntele, mitä Riitta Matilainen kertoo nuorten alttiudesta rahapeliongelmille. Voit myös lukea kommentin.
Uhkapelit on suunniteltu hyödyntämään ihmisen aivojen palkitsemisjärjestelmää, minkä takia riippuvuudet syntyvät herkästi. Seuraukset voivat kuitenkin muuttaa nuoren tulevaisuuden täysin. Pelaamista varten otetut lainat voivat johtaa velkaantumiseen, velka salailuun ja valehtelu ihmissuhteiden rakoiluun. Häviöistä aiheutunut taloudellinen ahdinko voi taas lisätä riskiä mielenterveysongelmille. Pahimmassa tapauksessa nuori kääntyy rikollisuuteen paikatakseen taloudellisia puutteitaan.
Mikä sitten ajaa nuoren pelaamaan rahapelejä?
THL:n verkkosivu nuorten rahapelaamisesta kertoo syitä olevan esimerkiksi hankala elämäntilanne, sosiaaliset ongelmat sekä päihteidenkäyttö. Tällaisissa tilanteissa rahapelivoittojen kautta saatetaan etsiä onnistumisen kokemuksia, taloudellista menestystä ja sitä kautta arvostusta, jota nykykulttuurissa korostetaan. Yhdysvaltain psykologiliitto APA:n artikkelissa psykologi Shane Kraus kertoo uhkapeliaddiktiolle haavoittuvaisimpiin ryhmiin kuuluvan pienituloiset, joille suuri voitto merkitsee suhteellisesti enemmän. Lisäksi ryhmiin kuuluvat nuoret, erityisesti nuoret pojat ja miehet. Usein nämä kaksi yhdistyvät, kun vähätuloiset nuoret etsivät ratkaisua taloudellisiin ongelmiin.
Suomessa Veikkaus Oy:n monopoli rahapeleihin päättyy vuonna 2027, kun vedonlyönti ja osa nettirahapeleistä avataan kilpailulle. Ulkomaalaiset rahapeliyhtiöt voivat nyt siis hakea toimilupaa Suomessa. Lupa mahdollistaa uhkapelien vapaamman tarjoamisen sekä mainostamisen.
Lain muuttuminen luo rahapelaamiselle aivan uudenlaisen kentän ja antaa sille mahdollisuuden kasvattaa suosiotaan entisestään. Kilpailu yltyy väistämättä, kun yritysten määrä markkinoilla kasvaa. Etenkin nuorten kannalta huolestuttavaa lakimuutoksessa on se, että vaikka rahapelimainontaa rajoitetaan esimerkiksi alaikäisten suojelemiseksi, markkinoinnille jää edelleen runsaasti tilaa. Jos Suomi hukkuu uudistuksen myötä rahapelimainoksiin, voi vain pohtia, miltä nuorten pelaamisen tulevaisuus näyttää.
Nuorten rahapelaamisesta tulisi olla huolissaan, eikä sen riskejä ole syytä vähätellä. Digitalisaatio, sosiaalinen media ja vahva mainonta tuovat rahapelaamisen yhä lähemmäs arkea. Monelle rahapelaaminen jää satunnaiseksi viihteeksi, mutta kaikilla näin ei käy. Siksi keskustelua tulisi käydä paitsi rahapelien houkuttelevuudesta myös niistä seurauksista, joita pelaamiseen voi liittyä. Rahapeleissä mahdollisuus voitosta sitoo jatkamaan, mutta ainoa taattu voittaja on lopulta kasino.
Ajatukseni palaavat takaisin luokkahuoneeseen, jossa katselin, kun luokkakaverini pyöritti ruudullaan nettikasinopyörää. En tiedä, miten hänen pelaamisensa myöhemmin jatkui. Uuden rahapelilain myötä pelkään kuitenkin, että tulee olemaan vielä useampia nuoria, joiden pelitili tyhjenee kesken oppitunnin.
Voit kuunnella Riitta Matilaisen pidemmän asiantuntijahaastattelun tästä.